Keskeneräisiä toukokuussa

Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille! Oli kiva lukea kuinka suhtaudutte mönkään meneviin tai jo susiksi osoittautuneisiin neuleisiinne. Kovin tuttuja juttuja löytyi. Neulominen on siitä kiitollinen käsityön laji, että on mahdollista purkaa ja pelastaa uusiokäyttöön materiaali... Ommellessa leikattua kangasta ei enää saa yhtenäiseksi - toki palasista voi tarvittaessa koostaa jotain muuta. Mutta leikattu kangas on leikattu kangas.

Tänä perjantaina ajattelin esitellä nykyiset keskeneräiset ja samalla kertoa neulestrategiastani

Crocus sock, yksi valmis, toinen menossa kantapäässä

Minulla on usein kaksi neuletyötä menossa samaan aikaan.

Yhtäältä on kiva neuloa nk. pähkinä purtavaksi - neuleita. Aivan kuin tekisi ristikoja tai sudokua, sellaista pienä aivojumppaa. Optimaalista on, jos yksi keskeneräinen neuletyö on vähän vaativampi. Sellainen, jota täytyy neuloa valot päällä - on vaativan määritelmä. Tätä sukka neuloessa käytössä on magneettinen kaavionpidike, jonka avulla se oikea rivi löytyy helposti.

Strategian toinen osa on neuloa jotain niin helppoa, että se onnistuu pimeässäkin - tai oikeammin, kotiteatterin valkokankaan kajossa.

Ja jos ei katso elokuvia valkokankaalta, on tällainen helppo neule juuri sopiva rankan työviikon päätteeksi. Tiedätte varmaan tunteen, kun ajatus ei vain riitä monimutkaisempiin töihin. Silloin laitan aivojumppa-neuleen syrjään ja neulon jotain perustavan helppoa.

Koetan tasapainotella näiden kahden neuleen välillä niin, että molemmat valmistuvat myös ajallaan. (On pakko sanoa että en ihan järjestelmällisesti valitse neulottavia malleja niin että strategia toteutuisi. Mieliteko se eniten määrää :D )

Onko teillä mitään niksejä tai huomaatteko vaihtelevanne neuleita tähän tapaan?

Purkutuomio

Nyt ei auta muu. Uusiksi meni. Tuntien neulominen paljasti totuuden: lanka ja malli eivät vain toimi yhdessä.

Todistusaineisto, hovikuvaajan puutteessa muotiblogityyliin peilin kautta. Ei vain laskeudu, lanka on liian kuohkeaa eikä tarpeeksi valuvaa.

Aivan nättiä jälkeä tästä tuli. Lankana on Dropsin Lima, villa/ alpakkasekoite. Pehmeää, jämäkkää ja miellyttävää neuloa. Malli on Hannah Fettigin Contented Cardigan - hyvin samanlainen kuin Effortless cardigan, jonka tein sinisestä alpakasta. Yläosan koristeena takana ovat hauskat palmikonkierrot..

Mutta kun ei, niin ei.

Siinäpä se. En nyt ryhdy kastelemaan ja kuivaamaan lankoja, teen niin kun neulon nämä uudelleen. Yhtäältä olen tyytyväinen siitä, että en neulonut sinnillä neuletta valmiiksi asti - silloin on vaikeampaa lähteä purkamaan. Enkä tunge keskeneräistä neuletta johonkin soppeen odottamaan etä se mystisesti purkautuisi tai neuloutuisi itsekseeen...

Lukijat, miten te teette kun keskeneräinen neule ei vain toimi? Puratteko heti kun näyttää huonolta? Vai neulotteko kuitenkin loppuun saakka - siinä toivossa että kaikki vielä kääntyisi hyväksi? Vai hylkäättekö tekeleen jemma- nimiseen paikkaan?

Kevätkyntö valmis

Malli:Jenni Österman, Suomalainen perinnemysteerisukka, Yksikyntöiset.

Lanka: valkoinen Nalle, pinkki Maija, vihreä ja oranssi Nalle, kirkas keltainen Lanett

Puikot: Kirjoneuleessa 3.25, muuten 3mm minipyöröt

Nämä sukat olivat ihan valtavan hauskat neuloa! Taisi olla elämäni toinen KAL, ja seurassa oli kiva elää mukana muiden projektien synnytystuskissa ja iloissa. Suuri kiitos kuuluu ohjeen suunittelijalle, joka avusti ongelmatilanteissa.

En ole pitkään aikaan neulonut sukkia ylhäältä alas. Tämä kärki oli mukava oppia: "tiimalasikantapää" joka silmukoidaan kärjeksi. Olen neulonut samalaisen kärjestä aloituksen, mutta siinä poimitaan kaikki silmukat ja jatketaan neulomista kohti kantapäätä.

Sukat olivat tosi tyylikkäät ilman kirjailuja. Ihme kyllä muistin miten tehdään jäljiteltyjä silmukoita ja ketjupistoja, mutta jälki ei ihan ole sitä mihin yleensä tyydyn. Ensin hermostuin - pitääkö tässä purkaa ja laskea kaikki tarkasti uudelleen, että joka sakarasta tulee yhtä pitkä? Sitten totesin että käsityön jälki saakin näkyä. Kevät kukkii nyt näissä väreissä...

Sininen neule, taas!

Malli: Golden Wheat Cardigan, Veera Välimäki

Lanka: hyvin marinoitun Novita Saana, 6 kerää

Puikot: about 5mm

Fiilis: Super!

Poikkeuksellista kyllä, olen malttanut riisua tämän neuleen kuvausta varten. Kuten ehkä blogin lukijat muistavat, minulle oli kertynyt varastoon reilusti sinisiä lankoja. Nyt niistä on syntynyt

Laar ja Effortless Cardigan, ja tämä Suuri Sininen.

Ohjeeksi valikoitui Golden Wheat- ehkä siksi että tykkään Veeran neulemalleista. Niissä hyödynnetään neulojan näkökulmaa, jossa luodaan samaan aikaan niin materiaali, pinta kuin mallikin. Niin, ja langan tiheys sopi ohjeeseen hyvin.

Ensin ajattelin, että tästä tulee taas sellainen " tulipahan neulottua" - juttu. Mutta kylmempinä kevätpäivinä tämä on ollut napakymppi. Keväisen takin alla tämä on lämmittänyt monena tuulisena päivänä. Saana, joka on täyttä villaa, on kuohkeaa ja joustavaa. Tätä takkia ei tarvitse avata, sen kuin vain vetää pään yli.

Moitin Saanaa siitä, että se lenkkiytyy herkästi. Neuloessa jouduin korjaamaan monta kertaa ohuen ohuita lenkkejä. Ikäväkseni huomasin, että kaulukseen on takin vetskari vetäissyt uuden, pienen lenkin.

Malli taasen on ihana neuloa, simppeli ja kiva pidettävä. Hiukan alkaa jo tympäistä iänikuinen " pakkoneulonta" varastolangoista. No, kasvatin varastoani Tapion kaupassa, siellä kun on Dropsin ale! Eikä tällä kerralla tullut sinistä lainkaan :D

Palataan pian, sillä sukat ovat uhkaavasti valmistumassa...