Kuohkeita pintoja

Huhhuh. Nyt pitää kiirettä opintojen kanssa ja kummasti sitä menee lukiessa ja kirjoittaessa aikaa niin, että EI tee mieli lukea tai kirjoittaa vapaalla- edes blogeja tai omaa blogia. Vielä on puristettava reilu kuukausi, sitten alkaa putki päättymään.  Kiitos kaunis teille, jotka olette  jaksaneet kurkata tännekin ja jättää kommentteja :) 

Tartun kyllä useinkin neuleeseen, mutta en ole innostunut jatkamaan sitä norjalaista kirjoneuletta. Pakkohan sitäkin on pian jottei jää kesken. Mutta sen sijaan tein tarpeeseen parit neulomukset.

Malli U, ryppyvarsisukat, Novita Sukkalehti 

Lanka: Novita Nalle, noin 130g

Puikot: Varressa 3mm, terässä 2,5mm

Fiilis: juuri kuten halusinkin!

Käyn kerran - pari viikossa tunnilla hengittämässä syvään, ja siinä sivussa teen joogaliikkeitä. Tunnilla olen paljain jaloin, mutta tunnille matkaan usein jo trikoot päällä. Näin talvella onkin kiva nykäistä polveen ulottuvat sukat jalkaan mennen ja tullen, sekä tunnin loppurentoutuksen/ shavasanan ajaksi. Nämä ovat siis täsmäsukat - ja hyvät tuli. Tein varren aikuisen koon mukaan, mutta tiukensin ja kavensin terää aika lailla, jotta sukka istuu koon 36 jalkaani. Sädekavennus on erityisen kiva näissä sukissa. Haitarimaisen varren voi vetäistä pitkäksi tai sitten olla ihan reilusti sukat makkaralla. 

Malli: Kupla, Neulovan nartun blogista

Lanka: Lima 100% villa, hiukan alle 50g kutakin väriä.

Puikot: 3,5mm

Fiilis: lemppariainesta!

Vaikka minulla on paljon kirjoneulelapasia, pidän tosi paljon Karismasta neulomistani Kupla- lapasista. Suunnitelin ensin  tälle langalle toista työtä, ja kun suunnitelmat muuttuivat keksin tehdä näistä Kuplat. Tämä superpehmeä 100% villa ei varmaankaan kestä lumipallojen pyörittelyä yhtä hyvin kuin superwash-Karisma, mutta ei haittaa. Ulkona näet sulaa ja sulaa lisää… vielä parkkipaikalla on sohjoa jäljellä, ja varjopaikoissa lunta. Mutta jos tätä tahtia jatkuu, ollaan pian keväässä! 

Niin, ja nyt se nolo osuus. Minut haastettiin ja vieläpä ilahdutettiin bloggaajien ilahdutushaasteessa. Vaan minäpä sujuvasti unohdin koko homman, kunnes oli myöhäistä. Mutta tänään lähetin kahdelle ei- bloggaavalle neuleystävälleni Naistenpäivän kunniaksi postikortit. Eikä lainkaan hullumat, sillä löysin sievät kuvat neulojista!

On ikävää, kun muuttaa paljon. Matkan varrella kun tapaa mahtavia neulojia, joiden seuraa jää kovasti ikävä. Ehkäpä näin saan osain tästä haasteesta tehtyä ja  kortit ehtivät perille ilahduttamaan näitä kahta tuttua neulojaa. 

Kovan onnen takki

"tuohon minä sen napin sitten laitan!"

Malli: Summer Festival, Gerogie Hallam

Lanka: Drops Baby Merino, noin 11 kerää

Puikot: kuka niitä enää muistaa… 3mm?

Tämän mallin piti syntyä kerran neulotuista ja puretuista langoista. Sitten tarvittiin lankaa pari kerää lisää. Kun jatkoin neulomista, huomasin noin 15 cm jälkeen että kappas - väriero on niin suuri kuin olisin raidan lisännyt! Ei kun purkuhommiin. Ja tilaamaan lisää lankaa. Varasto ei tällä kerralla vajunnut lainkaan.

Tämä mokoma sai jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa, että edes viitsin laittaa päälleni. Sitten huomasin, että hihat ovat viimeistelypesussa venähtäneet liian pitkiksi…. Eikä tuntunut olevan aikaa hakea just hyviä nappejakaan, koskapa nykyisellä kylällä valikoima on kauniisti sanottua suppea.  Niinpä tämä takki on maannut kaapissa häpeämässä ainakin lokakuusta saakka. 

Ohje on huomattavan monisivuinen ja aika taiteellisesti kirjoitettu, mutta luotettava ja selkeä, kun vain tottuu erilaiseen kirjoitustyyliin. Lanka on tietenkin aivan ihanaa. Takin istuvuus on erinomainen, tämä rakenetaan hieman kuin Atelier - takki: ensin neulotaan hartiat, siiten siitä jatketaan hihat ja helma. 

Nuo hauskat pitsikuviot nopeuttavat neulomista - tylsä edestakainen sileä neule saa vähän jännitystä aina reikärivin kohdalla. Kovan onnen takki ei ole ohjeen sytä, vaan olosuhteiden. Olispa hauska joskus syyttää huonoa voitelua tai huutaa havuja, mutta nyt vain osui useampi pieni vastoinkäyminen tähän yhteen työhön. Lopputulos on toki kiva, pehmeä ja istuva. Vielä kun malttaisi etsitä napit ja ehkä lyhentää hihat, niin tämä voisi olla jatkuvassa käytössä. 

Vakoojan hattu

Malli: Vulcanspy hat

Lanka: Drops Alpaca

Puikot: 3mm

Filis: Jee!

Nyt on hauska pipo!  Jos, ja painotan jos sattuisit olemaan vulkanuslainen suippokorva, tarvitsisit tämän korvat peittävän pipon sulatuaksesi Maan asukkaiden joukkoon. Jos olet ihan tavallisen erikoinen ihminen, saattaisit siltikin tarvita hyvin korvilla pysyvän pipon. Pidän noista kauniista väri- liu'uista ja helposta pintaneuleesta. Lankaa tähän kului noin näppituntumalta puoli kerää vihreää, vähemmän valkoista ja  vaaleaa harmaata. Nämä värit ovat suorastaan keväisiä!

Huomattavaa muuten on, että tämän saman mallin on moni neulonut paljon paksummastakin langasta - tällöin malli on enemmän pipamainen, ei niin löysä.  Minä nyt tykkään työntää ylimääräisen löysyyden tuonne taakse, saan myssyt ja pipot istumaan paremmin.  Suosittelen tätä "vakoojahattua" lämpimästi kaikille kivaa pipomallia etsiville :) 

Ihan ok, mutta riittääkö se?

Malli: Halyard, Norah Gaughan

LAnka: Cascade 220, aika tarkkaan 4 vyyhteä

Puikot 4,5mm (!)

Fiilis: Enpä tiedä… 

Neulojat, tiedätte varmaankin tunteen. Sitä valitee lankaa ja mallia suurin odotuksin, mutta jokin vain tökkää. Periaatteessa tämä on ihan OK. Mutta kokonaisuutena ei ihan niin kiva kuin ajattelin. Tämä malli voisi olla parmpi laskeutuvammasta langasta, ja kaula-aukon täytyisi tulla alemmaksi…. Toisaalta, pituus ja helmahaliot ovat hyvät. Pidensin hiukan hihoja oman mieleni mukaisiksi. 

Jotenkin vain ei nyt nappaa. Ehkä annan ajan hiukan kulua ja katson tuntuuko paremmalta. Toisaalta, keksin melkein heti mitä muuta tästä langasta voisi tehdä. Ensin toki armoton purku-urakka, vyyhditys ja langan suoristus. Miulla on vielä yksi vyyhti tätä sama värierää jäljellä. Voi hyvänen sentään. 

Kaksiväristä

Malli: Brioche vine cowl, Mercedes Tarasovich-Clark 

Lanka: Drops Merino Extra fine, noin 75g kumpaakin väriä

Puikot: olisko 4mm?

Fiilis: Aika hauskaa tämä patenttineule! 

Olen varovaisen utelias patenttineulomisen suhteen. Törmäsin Ravelryssä tähän Mercedes Tarasovich- Clarkin malliin, ja pian investoinkin Craftsy- kurssiin. Olen ostanut muutaman ompelukurssin Craftsystä ja tykkään kovasti. Kun on sopivasti postituslistalla, ja vielä klikkaa jotain suosikiksi, niin pian saakin jo hyvän tarjouksen, puhumattakaan alennusmyynneistä. Kurssit pysyvät netissä katsottavina ja ne voi kuuleman mukaan myös ladata omalle koneelle. 

Kaksiväristä patenttia on ehkä jopa helpompi neuloa kuin yksiväristä - ainakin tätä voi helposti lukea. Pintaneule syntyy lisäysten ja kavennuksien avulla, aika lailla helposti. Minä neuloin tämän taas kerran varastolangoista, jotka sitten ottivat ja loppuivat nin, että puolikas mallikerta jäi neulomatta. Joustoa riittää - tämä venyy tarvittaessa takin kauluksen ympäri, mutta pehmeytensä vuoksi toimii hyvin kauluksen alla. Dropsin Merino Extra Fine on aivan lankojen aatelia! 

Tämä malli on siis vain saatavissa  Craftsyn kurssin kautta. Ravelryssä hakiessa löytyy hienoja yksittäisiä malleja samalla tekniikalla. Tässä hyvin saman oloinen malli. Näin muuten nyt lehtipisteissä olevassa Designer knitting -lehdessä myös kaunis patentti- ( eli Brioche) palmikkoneulehuivi mohairista.

Sen sunnitelija taisi olla Nancy Marchant, jonka on julkaissut kirjan lisäksi koko joukon kauniita malleja tällä tekniikalla.  Tunnustan, että ostin  toisen kirjan, Brioche Chic, sillä halusin vähän monipuolisemman vaikoiman malleja. Mutta ehei, työn alla ei suinkaan ole patenttineule!

Tästä tulee ehkä joskus pusero. Yksi hiha on kainaloon asti valmis, samoin vartalo-osa. Toinen hiha on jo tulossa, mutta koska neulon tätä 2,5mm puikoilla tikutettavaa todellakin riittää. Vaihtelun vuoksi teenkin välillä muita juttuja. Malli on tosi kiitollinen neulottava, sillä tässä on tosi hyvä rytmi ja yksinkertainen, symmetrinen kuviointi. 

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Malli: Isabell Kraemer, Il grande favorito

Lanka: Drops Brushed alpaca silk väri 03, noin 5 kerää

Drops Alpaca väri 506, noin 5 kerää

Koko noin 37", pieniet omat lisäykset

Etukappaleen ja resorin muutin oman mieleni mukaiseksi. 

Fiilis: tykkään kovasti! 

Taas harmaa neule. Yllätys! ( Ei varmastikaan. Lempilankani on varmasti Dropsin hiilenharmaa alpakka.) Ostin syksymmällä Brushed alpaca silkiä ajatuksena tehdä yksinkertainen, ohut poolotunika. Sitten törmäsin tähän malliin ja ajatukset muuttuivat. Kaksinkertaiseta alpakasta tehtynä tämä on toki lämmin, mutta kuohkea ja ilmava. Suuri pääntie antaa myös tilaa hengittää. Aivan aluksi en ollut varma, pidänkö näiden kahden värin yhdistelmästä - mutta nyt pidän kovinkin paljon. Kuvasta ei näy mallin kauniisti kaartuva helma, takaosa on muutaman sentin etuosaa pidempi.

Neuloin etuosan ainaoikeaa. Ravelryn neuvoilla selvisin siitä hankaluudesta, joka syntyy kun alussa neulotaan ainaoikeaa edes- takaisin ja vartalossa ympyränä. Resorit tein omaa silmääni enemmän miellyttävästi 1o,1n. 

Merkkaan tämän tagilla valmiit 2014, sitä klikkaamalla pääset näkemään mitä olen blogiin saakka neulonut k.o. vuonna. 2014 olikin aikamoisten muutoksien vuosi, joka päättyi kunnon pamaukseen muutama tunti ennen virallista vuoden vaihdetta. Katsotaanpa, millainen vuosi tästä uudesta tulee. Toivon ennen kaikkea vähän tasaisempaa kyytiä. Koska kulman taakse ei voi nähdä, aion koettaa tehdä parhaani tässä päivässä. 

Neulerintamalta voin kertoa sen verran, että liki valmiina on jo pari värillistä neuletta. Tänään valmistunee uusi pipo, sen sijaan suuri kirjoneuleprojekti on vasta kainaloissa. Katsotaan, jospa saisimme kuvaajan kanssa treffattua näiden neuleiden merkeissä.