sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Lapaset vuodelle 2010

Malli: Squirrel sampler mittens, Adrian Bizilia
Lanka: Valkoinen Novita Bambino, 50g, Vihreä Novita Florica, 50g
Vuorin lanka Drops Alpaca, 50g kokonaan
Puikot: 2mm
Tiheys: 18s/ 5cm
Muutokset: Lyhennetty pituudesta useita rivejä oravan jälkeen, ennen kärkikavennuksia.

Kuten kuvasta näkyy, nämä oravat ovat sukua toisilleen, mutta identtiset kaksoset ne eivät ole. Tiesin itsekin neuloessani, että välillä rivit heittelivät, mutta koska mitään hurjaa virhettä ei tullut, jatkoin neulomista. En todellakaan ole mikään konemaisen tarkka kirjoneuleen tekijäa.

Näissä lapasissa näkyi hyvin kaksi asiaa: Ensimmäisen ja toisen välillä on käsiala hiukan siistiytynyt ja tiukentunut. Toiseksi, neuloin 2. lapasen hyvin tiiviiseen tahtiin - siinä ei tullut niin paljon rivin- parin heittoja. Eli suosittelen neulomaan nämä peräkkäin ja yhteen putkeen. Oravakuvion kohdalla on hyvin pitkiä langanjuoksuja, jotka eivät ole ongelma jos lapasen vuorittaa. Mutta niiden pitäminen tarpeeksi pitkinä on vähän haasteellisempi juttu. Onneksi pingotus teki ihmeitä! Eli kannattaa todellakin mitoittaa langanjuoksut niin, että oravasta ei tule kolmiuloitteinen...

Jos nyt aloittaisin nämä uudelleen, käyttäisin koko ajan viivotinta apuna rivien kanssa ja ehkäpä suurentaisin kaaviot kopiokoneella niin, että ne näkyisivät hiukan kauempaa. Mallin epäsäännnöllinen kuvio teki näistä ehkä himpun verran haastavammat kuin kansanomaiset kuviomallit.


Tässä lähikuva kirjoneuleesta nurjalta. Alla olevasta kuvasta näkyy että nämä ovat tammenterhoja. Kämmenen kuviossa oli helppo pitää oikea tiheys ja lankanjuoksut kohtuullisen mittaisina.

Tässä hyvin "dokumentaarinen" eli ei lainkaan stailattu ja viimeistelty kuva , jossa näkyvät nuo tammenterhot hyvin oikealta puolelta.


Tässä mallissa on plaljon pieniä kivoja yksityiskohtia, jotka tekevät siitä hyvin viimeistellyn. Lapasen suu viimeistellään neulomalla aloitussilmukat yhteen taitteen kanssa - tästä neulotusta reunasta taas poimitaan vuorin silmukat. Minä poimin ensin ja sitten neuloin, ohjeessa neuvotaan poimimaan ja neulomaan saman tien.

Vuorilapaseen on oma ohje. Alkuperäisessä mallissa vuori tehdään pitsivahvuisesta alpakasta, mutta minulla sattui olemaan kaapissa kerä Dropsin Alpacaa, josta tuli hyvät vuorit. Jännää, vuorissa on sädekavennukset, eivätkä ne kapene siis samoin kuin päälilapaset. Hyvää suunittelua tämäkin. Käytin yhden kerän vain paria metriä vaille kokonaan. Suurempaa paria varten täytyy olla toinen kerä Alpacaa.

Ja se pakkanen? Vielä näkyy olevan -6 astetta, joten nämä ovat ehkä vähän liian lämpimät ulos, mutta eivätköhän pääse käyttöön tämän talven aikana.

9 kommenttia:

Vilppumaan Erika kirjoitti...

No mutta Vau! Hienot lapaset, oravat on ihan suosikki-olentoja minulle :) Tumpputehtaani on juuri auennut ja nyt näyttää siltä, että kirjoneuletta en ihan heti ala vääntämään, sen verran haasteellista mun kärsimättömälle luonteelleni tuo. Mutta jokusen oravan voisi joskus kirjoa johonkin...

Iida kirjoitti...

Tosi ihanat nuo lapaset, toivottavasti niille löytyy käyttöä piakkoin.

Tui kirjoitti...

Nää on ihanat! Oon ton ohjeen itsekin jonottanut, jos en tälle talvelle ehdi neuloa niin jos ensi talveksi ehtisi. :)

Inkeri kirjoitti...

Nää on aivan mahtavat nää kurrelapaset! Tosi,tosi hieno on sinun Alpacca-puserosikin ja nyt jo valmis! Mä muuten innolla luin sinun kertomista sukelluslomasta. Voi kuinka mahtava sekin. Sulla olisi varmaan paljon matkailujuttuja.

Flikka kirjoitti...

Hienot lapaset! Hyvä idea tuo vuori, ovat varmaan tosi lämpimät. Mun tulee varmaan neulottua paljon lapasia tänä vuonna, sillä kaveri haastoi "kymmenen lapasta vuonna 2010" projektiin.

Lankaunelmia kirjoitti...

Upeat lapaset!

Outi kirjoitti...

Kurret ovat makeat! Ja kiitos dokumentaarisesta otteesta; malli ja postaus herättivät mielenkiinnon. Jonoon!

Maippi kirjoitti...

Oi miten suloiset lapaset :)

Satu H kirjoitti...

musta nää on just hienot kun ei oo identtiset. toinen orava on silleen vähän kärtysen näkönen ja toinen sovitteleva. :)