perjantai 30. joulukuuta 2011

Vuoden 2011 viimeisiä

Malli: Rikke hat
Lanka: Novita Spray harmaa, 1,4 kerää
Puikot: 3,5mm


Rikke on loistava pipo. Minun pääni hylkii usein tiukkoja pipoja. Ne tuppaavat nousta ylöspäin ja tehdä "hauskan" pussin päälaelle. Sen sijaan baskerit ja löysemmät myssyset ovat todella hyviä - Rikke on juuri sellainen. Tykkään vielä tunkea ylimääräisen pituuden niskaan taitteen alle, ja kyllä kelpaa! 


 Malli: Kerttu-sukat, Ullan Mummojemme neuleet - special
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5mm

Nämä Kertut menivät lahjaksi. Ajatuksenani oli valita kaunis malli, johon neulova lahjan saaja ei olisi vielä itse törmännyt. Lisäksi design huomioi sen, että sukan suuhun saa pujotettua vaikka kotihousun puntit.


Malli: Novitan sukkalehti 2011, malli e. Pitsisukat
Lanka: Novita Aloe vera
Puikot: 3mm

Yllä olevista kuvista huomaa, että ne on räpsäisty kiireessä, ihan omin voimin. Kiireessä siksi, että ne on kuvattu juuri ennen paketointia - ja paketithan tulee aina tehdä vasta viimeisellä mahdollisella hetkellä!

Tämä malli oli kivan symmetrinen  ja sievä neulottava - tein kärjen vähän omaan tapaani, samoin kantapään. Toivottavasti nämäkin pääsevät käyttöön, ja toivottavasti koko oli sopiva!
Huomaan että elän villasukissa tähän vuodenaikaan. Se taas tarkoittaa, että sukkapareja tarvitaan useat: ulkokenkiin, kotona tassutteluun, unisukiksi... Ja että sukkia tulee pyykättyä usein.

Pesen omat pitosukkani koneessa 40 asteessa muun kirjopyykin joukossa ja kuivaan narulla.( Tämä koskee yleisimmisistä sukkalangoista neulottuja sukkia!) Minulla on yhdet hienommat unisukat, jotka pesen käsin - tippa Perlanaa veteen ja pientä villapyykkiä, joskus jopa koneessa asti.

Vielä on päättelyä vailla sukkapari, joka on jo oikeastaan esitelty tässä blogissa.  Pakko vain oli neuloa ne uudelleen...

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulun aikaa


Toivotan lukijoilleni erinomaista joulun aikaa ja paljon pehmeitä paketteja aivan kaikille. 
Kuvassa ihka ensimmäinen vääntämäni joulukranssi - ensimmäisessä omassa ulko-ovessa! 
Pyhien jälkeen paljastan vielä parin paketin sisällöt.

perjantai 16. joulukuuta 2011

D-vitamiinin värinen huivi

Huh. Blogihiljaisuuden aikana on tapahtunut paljon kaikenlaista pientä, mm. pintaremontti ja muutto. Sopivasti joulun alla.
Neulominenkin on jonkin verran jäänyt tapettia raapiessa ja nyssäköitä purkaessa. Lahjaneuleita piti ihan vähän kuitenkin tehdä. Tajusin juuri, että viimeisin neuleprojektini lähti tänään pukin paketissa kohti lahjan saajaa... ilman ainuttakaan kuvatodistetta. Ehkä parempi niin - tässä linkki malliin, näitä syntyi kolmin kappalein.

Jotain sain kuitenkin valmiiksi asti.



Malli: Sakura, suunnittelija Leila Raabe
Lanka: Cascade heritage sock, yksi kokonainen ja hiukan toista vyyhteä
Puikot: 4mm?
Fiilis: tämä on vitamiinia! ( Kuvittelen että aurinkovitaminiksikin kutsuttu D olisi juuri tällainen rikas keltainen.)

Tässä kuvassa näkyvät huivin mallineuleet hyvin. Malin on perus - niskasta aloitettava kolmiohuivi. Malli toimisi paremmin jos sen tekisi "villaisemmasta" langasta kuin sileä sukkalanka. Siinä nyt vain kävi niin, että satuin istumaan Lumoavan Langan neuletapaamisessa samalla kuin mielessäni muhi ajatus neuloa tämä malli juuri hyvän keltaisesta langasta. Ja kas, hyllyssä oli sopivasti sukkalankaa oikeassa värissä. Mallineuleissa käytetään minulle uutta lisäystapaa: nostetaan 2 krs alempaa silmukka ja neulotaan siitä lisäykset. Mahtaako olla virolainen tapa? Jotenkin nämä mallikuviot tuovat virolaiset pitsimallit mieleen. 

Nyt, kun netti taas juoksee, ja joululahjat ovat matkalla ehdin varmasti paremmin  neuloa ja blogatakin. Yksi tärkeä juttu muuton jäljiltä on inventoida  ja pakata langat, sillä joudun säilyttämään niistä osan ulkovarastoon. Muuttaessa tuntui, että lankaa on liikaa, mutta en tiedä miten sopeudun siihen, että ne eivät kaikki ole käden ulottuvilla heti kun inspiraatio iskee? 

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Joulupallot - et varmasti voi neuloa vain yhtä!

 Minulle ainakin kävi niin, että neuloin yhden, sitten toisen ja pian oli mennyt viikon neulomiset pallojen kanssa. Kuvasta puuttuu yksi kaunis pallo - löysin sen imuroidessa, ja se odottaa vielä viime silauksia. Vinkkini on laittaa kaavion päälle leveä viivoitin, jota on helppo siirtää aina rivien edetessä. Näin neulominen on nopsaa ja helppoa, ei tarvitse laskea missä kerroksella mennään.

Mallit kirjasta Joulupallot / Arne & Carlos
Lanka: punainen varastosta löytynyt Novita Nalle ja luonnonvalkoinen  Viking Vilma, 150g
Puikot: 3mm ( sormikaspuikot olisivat loistavat joulupallojen neulomiseen, sukkapuikot ovat vähän turhan pitkät.
Täyte: puhdasta trasselia

Neuloin kerästä Vilmaa ja liki täydestä kerästä Nallea yhteensä leipurin tusinan eli 13 joulupalloa. Punnitsin muutaman pallon, ja sain langanmenekin keskiarvoksi 11g / pallo. Neulekäsialani on aika jämäkkä, lähestulkoon tiukka.  Valikoin malleja hiukan fiiliksen mukaan - pyrin tekemään kivasti vaihtelua kuvioihin. En oikein tiedä mitä näille tekisi, ikuunaan ripustaminen voisi olla seuraava projekti. Eilisessä Knit in Pub -tapaamisessa sain vähän liikaakin ideoita kransseista, katsotaan kykenekö itse toteuttamaan  niitä... 

Neulotut joulupallot ovat aika kuuma aihe  juuri nyt, ainakin Ravelryn keskusteluista ja blogipostauksista päätellen. Jossain luin, että eräässä kirjastossa oli 26 varausta Joulupallot - kirjaan.Ei taida ehtiä aivan täksi jouluksi?  Moni jahtaa ilmaisia ohjeita palloihin vieraskielisiltä ja kotimaisilta sivuilta  ja toiset neulovat kuviot oman mielensä mukaan.

Joulupallot - kirja on kyllä todella kaunis, kiitos neulovalle kaimalleni joka sen esitteli! Tottakai pallon neulominen ja perinteisen neulekuvion käyttäminen on helppoa itsenäisestikin. Mutta kirjasta välittyy taianomainen tunnelma, ja saa kurkistaa kahden neulesuunnittelijan luovan prosessin taustoihin.
 Arne ja Carlos eivät tosiaankaan ole mikään vitsi, vaan luovia ammattilaisia.  He ovat suunnitelleet itse osan pallojen kuvioista, joten he eivät suinkaan ryöstökalasta perinteistä - näinkin olen kuullut heitä kuvailtavan.  Arne & Carlos ovat ehtineet julkaista norjankielellä jo uuden kirjan neulotuista nukeista - tuleekohan näistä samanlaista hittiä? 

Hyvää ensimmäistä adventtia lukijoilleni - mikä on oma suhteesi näihin neulottuihin joulupalloihin? 

perjantai 25. marraskuuta 2011

Pöllöt lentävät pohjoisessa


Pöllö, pöllömpi, pöllöin - viime aikoina olen nähnyt useammassakin blogissa pöllöjä. Harmaata arkea - blogissa on lentänyt pöllöpipo ja ihan oikea lelupöllö. Ja Neulovan Nartun suojissa on joku pöllöjen reservaatti, sillä siellä pöllöset lisääntyvät villisti eri väreissä ja materiaaleissa. Minä näin tämän mallin ensi kerran eräässä kolmannessa blogissa, Tiina tuunauksissa elokuussa. Viime aikoina olen selannut Ravelryn uusien mallien listaa, on pöllöpipoja suorastaan hyppinyt silmille...  Puhumattakaan nyt siitä parin vuoden takaisesta Kate Daviesin Owl sweater- mallista joka on poikinut hienoja puseroita, pipoja ja lapasia. Tässä Ravelrylinkki Owl sweateriin


Malli: Hoot toque, Knitwit- blogissa 
Lanka: Cascade 220, jämälankoja silmiin ja nokkaan
Oma modaus: nepparilla kiinnitettävä, ei pitkiä naruja jotka tarttuvat joka paikkaan

Tämä malli olis uunnitelmissa ainakin pari kuukautta. Tein tämän jo reilut 3 viikkoa sitten ja lähetin viime tingan jo mentyä syntymäpäivälahjaksi. Olen tosin pohtinut olikohan tämä kuitenkaan hyvä idea, sillä lahjan saaja on harkitsevainen ja tarkkaileva nuori mies. Miten hän  mahtaa arvostaa sitä, että pöllöpipo kiinnittää niin paljon huomiota? Oli kuulemma ollut kova hitti vastaantulijoiden parissa. Tämä pöllö syntyi siis täysin omasta halustani, sitä soittoa odotellessa, jossa käsketään erikseen tekemään pöllö  :-) 
Suurin tuska tässä mallissa oli kirjailuiden tekeminen, silmät on tehty ketjusilmukkapistoilla, nokka laakapistoilla. Kirjailuista puheen ollen, siinä olisi kyllä hieno taito osata. Ei vain tiedä mistä aloittaa... merkkausliinasta kenties? 

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Montague vest

Malli: Montague bulky lace vest, kirjasta New England Knits. 38" koko.
Lanka: Natur Uld, 290g
Puikot : 8mm 
Fiilis: hyvä

 Varastossa jemmattu lanka ja hyllystä löytynyt ohje kohtasivat.
 " Neulotaanko susta se, mistä alunperin piti? " kysyi ohje langalta.
 " Emmätiä. Ei se ohje enää kiinnosta nin paljoa tuota neulojaa." vastasi lankakasa. "Tässä pussissa on jo majailtu pari vuotta ainakin. Lankamaailma Nordiasta se minut löysi, euron/ kerä."
" Ai kaksi vuotta olet odotellut? Ohhoh. Minä olen majaillut tuolla hyllyssä jo vaikka kuinka kauan..." kommentoi ohje ja ihmetteli: "Mitä tässä enää odotellaan, me ollaan täydellinen pari!"
Tässä vaiheessa Prosessineuloja otti jo paksut puikot käteensä ja loi silmukat.

( Usein voi lukea neuleblogeista, että lanka juttelee neulojille  ja kertoo heille, miksi haluaa tulla. Näin siis meilläkin kävi :D Vakavasti puhuen, oman lankavaraston ja ostettujen ohjeiden/ kirjojen säännöllinen selailu on tosi inspiroivaa, ja entinenkin rakkaus löytää uuden kohteen.)

Liivi on tosi passeli,  erittäin nopea neuloa. Tein sen yhtenä kappaleena kainaloihin saakka, sillä paksulla langalla ei ole kiva ommella  sivusaumoja. Juuri nyt  keltainen väri on tosi jees, puin tavoistain poiketen harmaan kanssa jotain muuta kuin valkoista. Puikoillakin näkyy keltaista, ja valkoista, ja punaista.... Niistä lisää ensi kerralla.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Sukkapari x 4

Joulu tulee, oletko valmis? 


Jouluun valmistautuessa olisi hauska ehtiä kokeilemaan joulupallojen neulomista, mutta nyt ovat sijaa vieneet lahjasukat. Neljä paria on syntynyt kahdessa viikossa, toki ehdin yhden liivin  ja pipan kutaisemaan myös. Katsotaan, koska ne ehtivät blogiin; neulekuvaamisessa olemme jo siinä synkässä vuodenajassa jolloin ei helposti pääse ulos tunnelmoimaan luonnonvalossa. 


Malli: perussukka Nallesta, mustaa ja vuosikerta-harmaankirjava yht. noin 100g
Koko: noin 43
Puikot: 3mm

Täsät yhdistelmästä tuli tarkoituksellisen hillitty - raidat muistuttavat minua mm. ilmavoiminen ja laivaston käyttämistä dazzle -"maastokuvioinnista"  . Ajatuksena on rikkoa kohteen muotoja maalaamalla harmaalla ja mustalla villisti eri suuntiin kulkevia raitoja. Nämä raidat ovat ihan tylsästi perussuunnassa, mutta lätäköityvä lanka naamioi ne paikoitellen. Aikomuksenani oli vain kokeilla minkälainen yhdistelmä syntyisi harmaa-mustan ja mustan langan raidoittamisesta, sitten valmis sukka toi näkemäni sotalaivat mieleen.

 Malli: Kohoneulesukka, Novita Sukkalehti 2011
Lanka: Novita Seitsemän veljestä, aika tarkasti 150g miesten kokoon noin 43
Puikot: 3,5mm

Novitan uudesta Sukkalehdestä löytyi tämä joustava ja vähän erilainen pintaneule. Sukista tuli kivasti joustavat, ja opinhan lopulta toisessa sukasssa jopa mallineuleen ulkoa. Jostain syystä ei meinannut millään painua mieleen...

 Malli: Nappisukat, Novita Sukkalehti 2011
Lanka: Novita  Seitsemän veljestä, 150g kokoon 38
Puikot 3,5mm, puunapit Tiimarista

Näin kauniit sukat pitäisi kuvata jalassa, mutta ne ovat omaan jalkaani liian suuret. Kaunis ja helppo palmikkovarsi neulotttiin tasona, ja kantapää tehtiin ainaoikein - neuleena. Käyttäjä voi halutessaan avata nappeja varsista - nämä muistuttavat hiukan Uggs- kenkiä. Lankaa jäi juuri sen verran, että sain napit ommeltua pienellä säikeellä.

Malli: Palmikkosukat, Novita Sukkalehti 2011
Lanka: Novita seitsemän veljestä, noin 150g kokoon 43
Puikot: 3,5mm

Tässä nopeasti neulottavassa mallissa on lankana vuosia jemmattu Seiska. Kantapää on tavallisuudesta poikkeava tiimalasikantapää, jonka taisin säveltää omasta päästäni - en ihan ymmärtänyt ohjetta joten pistelin vain menemään. Nämä olivat todella nopeat neuloa ja palmikko on kiva lisä - se on varsin ohut joten en usko sen painavan jalkaa kengässä.

Joulun tuloon on vielä aikaa, ja ilokseni pääsen vielä neulomaan ainakin kaksi paria sukkia, ehkä enemmänkin. Niitä joulupallojakin ehkä pitäisi aloitella... katsotaan, sanoi lääkäri.
Onko lukijoilla minkäänlaisia jouluneuleita tulossa?  ( Entä millä mielin neulot jouluneuleita?)

maanantai 31. lokakuuta 2011

Zimmermania, osa 3: Sideways gloves

Kolmas kerta toden sanoo, vai? Lupaan että jätän ainaoikein-neuleen ja Elizabeth Zimmermannin ohjeet vähän vähemmälle jatkossa. Kokonaan en näistä kuitenkaan luovu, sillä ideoita riittää kokeiltavaksi.

Olen neulonut monet hansikkaat. En tosin koskaan sivuittain. Ohjeen luettua pengoin kaapista esiin kerän Dropsin Alpacaa - sitähän nyt aina löytyy harmaana kerä jos toinenkin, eikös?

Näitä hansikkaita neuloessa täytyy osata luoda silmukat "näkymättömästi" apulangalle, englanniksi provisional cast-on. Lisäksi osa silmukoista päätellään väliaikaisesti odottamaan. Apulankana minulla on tässä ohut puuvillalanka. Neulominen aloitetaan pikkurillin sivusta ja edetään peukaloon päin.

Peukaloon muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla istuva muotoilu. Sitten käännytään neulomaan kohti aloitusreunaa. Kuvassa näkyy sormen sauman päättelyä kolmella puikolla - tosin vain nostelemalla! 

Sormet viimeistellään joutuisasti palatessa. Lankaa ei tarvitse kertaakaan katkaista neuloessa, jota päitä ei tarvitse päätellä. Tilaa sormille saadaan lyhennetyillä kerroksilla, niitä neulotaan sekä etu- että takapuolelle. Kämmenpuoli pysyy siis kapoisena, sillä ranteeseen saakka ei neulota joka kerroksella.

Minä päättelin sauman ohjeen mukaan, nostelemalla silmuoita toistensa päälle nurjalla puolella. Kuvassa näkyy siis sormen sauma.


Sormenpäät pääteltiin poimimalla simukoita ja neulomalla ne heti yhteen - määrä väheni puoleen. Sitten aloitetaan päättely: Otetaan odottamassa olleet silmukat, sormenpään silmukat ja juuri neulottu reuna kahdella puikolle, nostellaan silmukka toisen päälle... ja sitten voidaan jatkaa neulomista. 

 Koeajolla Nallikarin iltakävelyllä - ovat istuvat!

Malli: Sideways gloves, Elizabeth Zimmermann ja Joyce Williams. Kirjassa Knit one, knit all
Lanka: 50g kerä Drops Alpacaa riitti pieniin sormikkaisiin ja 3 cm rannekkeeseen
Puikot: 3mm bambusukkikset
Fiilis: nää on muhkean lämpimät ja istuvat!

Kaikkiaan nämä sormikkaat olivat tosi hauskat ja nopeat neuloa. Tykkään kyllä näperrellä ja neuloa kirjoneulesormikkaat perinteiseen tapaan, mutta tämä oli kyllä lyömättömän helppoa.
Toki näkymätön luominen ja väliaikainen päättely vaati vähän kärsivällisyyttä, samoin kuin lyhennettyjen kerrosten laskeminen. Mutta silti, helpot ja nopeat neuloa kahdella puikolla, verrattuna neljällä puikolla taituroimiseen. Pääteltävää vain aloitus- ja lopetuskohdat. Eikä niitä ikäviä reikiä sormien juurissa, jos tekee kuin ohje neuvoo!  Prosessineuloja suosittelee lämipimästi kaikille sormikkaiden neulomista turhaan ujosteleville.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Zimmermania, osa 2: Möbius


Elizabeth Zimmermann on monelle todella inspiroiva neuloja ja opettaja. Myös minulle. EZ kokeili, keksi ja siirsi neulomisen raja-aitoja taas hiukan kauemmaksi.  Hän hyödynsi kuvanveistäjän tavoin neulomisen mahdollisuuksia luoda sekä materiaali että muoto samanaikaisesti. Eräs tarina kertoo siitä kuinka se "perinteinen" kaupallinen ajatus neuleesta on kappaleista muotoiltu ja kasaan ommeltu vaatekappale - johti siihen että  EZ päätti itse julkaista omia ohjeitaan.  ( Kyllä, tiedän että nimenomaan monissa paikallisissa neuleperinteissä vaate pyritään neulomaan saumattomaksi. Sen sijaan kaupallinen neulominen jäljittelee useammin ommeltujen vaatteiden rakennetta.)
EZ oli suunnitellut kauniin ja fiksun neulemallin saumattomasta, kirjokaarokkeisesta neulepuserosta. Hän lähetti ohjeen lehteen, jossa hänen työnsä muunneltiin tunnistamattomaan muotoon: Malli oli julkaistu lehdessä hänen nimellään, mutta se oli karkeasti muunneltu kappaleista neulottavaksi ja ommeltavaksi. Tästä se lähti, oma newsletterin julkaisu, lopulta kirjat, tv-ohjelmat, leirit ja kauppa. Nyt Schoolhouse Press -yrityksessä on mukana käsittääkseni jo kolmas tai jopa neljäs sukupolvi.

 EZ itse sanoi, että hän ei keksi - invent, vaan hän keksii uudelleen sellaisen asian, jonka joku nimetön neuloja on jo keksinyt - unvent.  Toki hän käyttää myös sanaa invent - hän keksi ja kokeili niin monia ratkaisuja esimerkiksi neulepuseron muotoiluun. Jokaiselle lukijalle, joka ei ole tutustunut Zimmermanin, suosittelen Knitter's Almanac ja Knitting Around - kirjoja. Älä anna vanhanaikaisen ulkonäön hämätä itseäsi :) 



Malli: Möbius kirjasta Knitting around
Lanka: 2 kerää Drops Alpaca Boucle
koko: leveys n 22cm, pituutta riittävästi. Neulottu ainaoikein.

Oli pakko katsoa mallia kirjasta jottei tämä mene täyttä kierrosta ympäri. Möbius - huivi on yksinkertaisimillaan vain puoli kierosta tekevä lenkki, joka antaa paljon mahdollisuuksia neuleen pitämiselle. 


Lenkkilanka ei tosiaan ole muodin huipulla nyt eikä moni tunnu pitävän sen neulomisesta. Silti tiesin jo viime kesällä että tahdon tästä langasta perushuivin. Dropsin Alpaca Bouclé on aika tiivis ja pienilenkkinen, helppoa neulottavaa ja unelmaisen pehmeä. Ihan passeli lanka pieneen "tuubihuiviin" siis. Dropsin jälleenmyyjillä on nyt Alpakkajuhlat, joten tämänkin huivin tekee itselleen noin 5 eurolla - ei hullumpi hinta. 

Luin Sipin blogista toisenlaisesta Möbius- huivista. You Tube ja Cat Bordhi tarjosivat lisäselvitystä asiaan. Cat Bordhi rinnastuu minun mielessäni usein Elizabeth Zimmermanninn siksi, että hänkin etsii uusia tapoja hyödyntää neulomisen mahdollisuuksia.
  Tässä videossa Cat Bordhi esittelee tavan neuloa todellinen Möbius - tämä oma versioni ei ole mitenkään ihmeellinen siihen verrattuna. Lisäselvitystä asiaan löytyy hänen kirjoistaan Treasury of Magical knitting ja Second treasury of magical knitting. Minulla ei näitä kirjoja ole, jos lukijoilta löytyy, olisi kiva kuulla mitä niistä pidätte? 

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Zimmermania, osa 1

On kauniita puseroita. Niitä näyttäytymismispuseroita. Silmäniloja. Ja on myös niitä peruspuseroita. Sellaisia, jotka lämmittävät vetoisessa asunnossa syksyn kylmetessä, kun tuntuu että kylmä käy koko kämpän läpi.  Tämä on niitä jälkimmäisiä.

Malli: Icelandic Overblouse. Elizabeth Zimmermann, kirjassa Knit one, knit all
Lanka: Plötylopi, luonnonmusta ja kahta eri harmaata, noin 220g
Puikot: olisiko olleet 4,5mm
Fiilis: ihmetystä täynnä... 



 Erikoinen olka - neulotaan paitaa, lisätään merkityn kohdan molemmin puolin,kappaleen molemmissa laidoissa kunnes saadaan hiha... tai hihan alku. ( Kappale muistuttaa paksua T- kirjainta. ) Neulotaan toinen samanlainen. Olkapäällä ommellaan silmukoita jäljitelleen olat kiinni. Ennen kokeilua pelkäsin että tästä ei tule mitään. Mutta hahtuvan silmukoiminen olikin tavattoman helppoa - hahtuva, joka katkeaa niin helposti, on myös armahtavan kuohkeaa ja tasoittaa käsialan upeasti. Takaosaa nostetaaan neulomalla muutama lyhennetty kerros.

 Elizabeth Zimmermann kirjoittaa tästä puserosta: Voit tietysti neuloa tähän malliin pitkät hiha,t mutta se ei ole tämän käytänöllisen mallin hengen mukaista. Lyhyet hihat ovat EZ:n mukaan kätevät tiskatessa tai leipää leipoessa - siksipä otimme blogia varten harvinaisen action-kuvan.

Tämä pusero ei ole kauneudella  kuorrutetu. Se on hyvin villainen, yksinkertainen, mutta samalla harkiten suunniteltu ja erikoisella tavalla muotoiltu. Todellinen neulojan pusero - siksipä tämäkin malli on syntynyt Elzabeth Zimmermannin omaa kotikäyttöä varten. Hän asui tunnetusti vanhassa koulurakennuksessa kovien pakkasten keskellä, jossa lämmin villakerros on tarpeen sisälläkin. Minä olen iloinen, että kaapissa lojuneet hahtuvat muuttuivat ihanan pehmoiseksi ja käteväksi lämmikkeeksi kotioloihin. 

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Hosta eli kuunlilja

malli : Hosta, Nancy Marchant. Twist collective fall 2011
lanka: Drops Karisma, Tapion kaupasta, menekki 2x50g kumpaakin väriä, yht 200g
Puikot 4,5mm pyöröt
Fiilis: edelleen parhautta!

Tässä se nyt on, jo aikaisemmin hehkuttamani syksyn kovin uutuus - minun puikoillani siis. Kahdella värillä neulottu, patenttineuleena tehty lehtikuvioinen huivi. Mittaa tällä on hiukan yli 150 cm ja leveyttä noin 16 cm. (Muistan nähneeni 70-lukulaisessa käsityökirjassa kaksiväristä patenttia, en vaan ole sitä koskaan neulonut.)

Ensiksi aivoparkani nyrjähtivät - miten voi olla mahdollista, että patenttineuleen kaaviokin on niin erikoisen näköinen? Ja neljä erilaista kavennusta? Lisäyksiä?
Kun kerran pääsin alkuun ja sain juonesta kiinni, olikin jo aika helppoa neuloa. Kuin taikuutta on tehdä kahdella eri värillä "kaksipuolinen" huivi, jossa kuviona rakastamani lehti. Tosin sanottakoon että välillä olin vähän liiankin itsevarma ja pääsin purkamaan kerran ja toisenkin kerran.
Jutun juju onkin että neulotaan vaalea puoli ja tumma puoli. Vaalealla puolella on vaalean langan ja tumman langan kerrokset. Sitten neulotaan tumman puolen ensimmäinen kerros vaalealla ja toinen tummalla. Pyöröpuikot ovat ehdottomat, sillä silmukoita siirrellään aina kerroksn alkuun takaisin, kunnes on aika vaihtaa puolta.

Huivi oli kaunis ennen kastelua, mutta läpimäräksi kastelu ennen kuivausta avasi kuvin todella kauniiksi. Ei tarvinnut juuri "pingottaa", kunhan asettelin huivin esiin.

Sain muuten kuin sainkin sen hahtuvan selätettyä. Ja taisi tuossa juuri tulla yhdet sukatkin valmiiksi. Palataan siis taas!

tiistai 4. lokakuuta 2011

Annoin pikkusormen, se vei koko käden...



Tämän piti olla helppo, vasurilla neulottava juttu. Otetaan varastosta löytyvät kiekot Istexin Plötylopia ja neulotaan Zimmermannin uudesta kirjasta lämmin pieni pusero. Ainaoikein.

Kuten Top gearissa usein kysytään " How hard can it be?" Vastaus onkin - yllättävän hankalaa. Vaatii kaiken huomion hetkittäin. Hitaampaa kuin osasin kuvitella. Mutta ei vain voi laskea käsistään, kun vauhtiin pääsee. Onneksi vauhdin katkaisee ja maan pinnalle palauttaa katkennut säie. Tasaisin välein. Eikä ensimmäinen kappale mitään opettanut: toisessa kappaleessa säie on katkennut useammin kuin ensimmäisessä...

Tämä islantilainen saaga jatkuu pian, kun jännästi muotoillut kappaleet yhdistetään silmukoimalla ja sen jälkeen neulotaan hihat ja kaula-aukko. ( En vieläkään saa joka kerralla silmukoitua siistiä sileää. Tällä kerralla simukoidaan ainaoikein - kappaleet toisiinsa - hahtuvalla. Saa nähdä miten prosessinulojan tässä käy.)

torstai 29. syyskuuta 2011

Quintet

Malli: Quintet, Melissa Wehrle, Twist collective spring 2011
Lanka: Drops Karisma, harmaata noin 350g, 4 kuvioväriä alle 1 kerä kutakin
Puikot 4mm pyöröt
Fiilis: Kuinka tämä kiinnitetään?

Jo kevätkesällä Twistin ilmestyttyä tykästyin tähän malliin. Syynä lienee ollut iki-ihanat raidat ja raikkaat värit. Niinpä ostin Tapion kaupasta kesäreissullani hyvinkin esikuvansa näköiset langat. Tismalleen samanalaista ei tullut, sillä Karismasta ei löydy intensiivistä violettia, mutta lähelle kuitenkin.

Olen siinä mielessä tylsä neuloja, että olen joskus liiankin uskollinen alkuperäiselle mallille. Uskokaa tai älkää, tätä mallia varten minulla oli 7 eri raitaväriä, mm. oranssia ja keltaista. Lopulta kuitenkin päädyin tähän raikkaan viileään yhdistelmään.

Malli on hyvin suunniteltu ja mukavuutta siinä lisäävät raglanin keskelle tehtävät lisäkavennukset - näin vaate pysyy paremmin yllä. Etukappaleet kun myös painavat jonkin verran. Olen koekäyttänyt tätä takkia nyt töissä useamman päivän, ja hyvin menee.
Pisän sitä useimmiten ylhäältä suljettuna- toinen etukappale on vain ujutettu hiukan vastakkaisen hihan puolelle, siellä ei ole erikseen kiinnitystä.

Karismasta tehtynä tämä on vähän esikuvaansa painavampi, mutta toki tätä pitää myös liepeet auki. Se hyvä puoli tässä on, että lämmönsäätely käy käden käänteessä. Lyhyemmät hihat ja suht avara pääntie eivät myöskään lisää kuumuutta.

Neuleretriitti, kylmenevät kelit ja syksyn mallien runsaus ovat saaneet pahan neulekuumeen aikaan. Palataan taas pian, kun saan mm. lehtihuivin viimeisteltyä - ehkä siinä vaiheessa osaan jo rajata montako neuletta minulla on parhaillaan vaiheessa? Mieleni tekisi näet aloittaa heti ainakin 3 projektia...

perjantai 23. syyskuuta 2011

Kädenlämmittimet

Malli: Latvian Mitts, Veronik Avery, kirjasta Knitting classic style
Lanka: Novita Florica, useita vuosia varastoituja
Puikot: 2 kpl 2mm Addin minipyöröjä
Fiilis: Ei hetkeäkään liian aikaisin - aamulla näpit jo palelevat

Vertailin monta mallia kämmekkäisiin, mutta nämä olivat helppo toteuttaa - kirja hyllyssä ja langatkin jo vuosia odotelleet käyttöä kaapissa. (Oikeastaan vanhat Floricani ovat kallisarvoinen käyttövarasto, josa on mahtava ammentaa.) Tosin värimaailma on alkuperäisistä selvästi himmämpi, kontrastit pienemmät ja jotenkin... talonpoikais-antiikkiset.

Jotta lopputulos olisi sopiva pieneen käteeni piti ottaa järeät keinot käyttöön. Neuloin nämä siis 2mm puikoilla, ja helpointa oli tehdä 2mm minipyöröillä - 2 kpl korvaa hyvin sukkapuikkosetin. Kun sain kuvioon hyvän rytmin nämä valmistuivat ihan itsestään. Reunuksien ompelu ja päiden päättely odottivat itseään. Ohjeesta poiketen ompelin kaksinkertaisella langalla näistä "sormikkaat" eli sormien paikat. Pysyvät minun makuuni paremmin kädessä näin.

Olen saanut kahdelta bloggaajalta tunnustuksen. Kiitos kaunis, Elina Kymmenen lankaa kerällä - blogista ja Violettia ja villalankaa - blogin Pirjo! Olen vähän huono jakamaan näitä eteenpäin, joten jätän sen tuohon napattavaksi. Sääntöihin kuuluu - tietenkin kiittää tunnustuksesta, jakaa ja ilmoittaa eteenpäin 8 blogille - ja kertoa itsestään 8 satunnaista asiaa.

Kaikista mainioista lukemistani blogieista en osaa karsia kahdeksaa. Siipä kerron ne 8 asiaa:

1. Aloitin syksyn Chai- kauden tänään.
2. Haaveilin siitä hetkestä, kun kaadun selälleni mereen sukellusveneen laidalta ja edessä odottaa vierailu vedenalaiseen maailmaan.
3. Tarvitsen syksyksi selvästi uudet polvisukat.
4.Pitäisi inventoida talviset asusteet ja pestä ne.
5. Harkitsin puolukkakakun leipomista, mutta lähdinkin juoksulenkille ja aika vain hurahti pois.
6. Nuuskin rosmariinin tuoksua keittiössä.
7. Pakkasin kassiini myyntiin lähteviä lankoja, sillä
8. Lähden huomenna PORTTI 2011 - neuleretriittiin!

Erinomasta viikonloppua, hyvät lukijat!


maanantai 19. syyskuuta 2011

Stop press! Syksyn kovin neuleuutuus

Syksyn kovin neulemalli-uutuus on Prosessineulojan puolesta tässä. Vanha, ei- niin-aikaisemmin-sykäyttänyt pintaneule mutta voi kuulkaa, miten hauska on sitä neuloa uudella tavalla.

Näitte oikein, kahdella värillä. Mahtavaa. Menen takaisin neulomaan ja palaan pian pääteltyjen langanpäiden kera.

torstai 15. syyskuuta 2011

Langanpäitä

Nyt tuntuu, että en niinkään neulo neuleita, vaan langanpäitä.

Niitä pistää esiin avoimesta etureunasta. Ja ne pitäisi päätellä ylimaallisen siististi, koska reuna jää avonaiseksi.

Ja lanknganpätkiä on tupsukaupalla ja kaikkea kaksin kappalein. Pitäisi ottaa neula kauniiseen käteen, ommella taite kiinni ja vain päätellä nuokin. Kaipa se siitä?

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Perusharmaa alpakka

Pengoin neuleitani työvaatteita etsiessä ja huomasin että niitä "perusneuleita" ei oikeastaan ole. Kaupoissa kiertely ei ihan vakuuttanut, sillä kovin monen neuleen materiaalit ja/tai laatu eivät vakuuttaneet minua. Siispä alpakkavarastolle tutkimaan ja neule puikoille...

Malli: Vartalonmyötäinen takki, Drops 97-18. Koko M.
Lanka: Drops Alpaca, väri 9020m vaalea helmiäisharmaa, noin 6 kerää
Puikot: 3,5mm
Fiilis: tätähän voi pitää kaikkialla!

Napit ovat myös Dropsin, Tapiolta tilatut. Käsittääkseni ne ovat 20mm kannalliset helmiäisnapit. Tykkään siitä, että nämä ovat viimeistellyn näköiset, kun kiinnityslanka ei näy päällepäin.

Tällä ohjeella on moni muukin neulonut pikkuneuleen. Mieleeni oli jäänyt Villapeikon blogipostaus hihoista - hän oli neulonut hihat suoraan hihan aukkoon. Niin ajattelin ensin itsekin tekeväni.
Sitten kävikin niin, että hiha piti saada pian puikoille, mutta en ollut valmis neulomaan sitä suoraan kiinni. Siispä neuloin hihan ihan tavalliseen tapaan. Pyöriön ohje ei tosin ole Dropsin sivuilla oikein. Vertailin pyöriön korkeutta hihansuun korkeuteen - ja muotoon ja koetin saada sopivan kokoisen. Jälkikäteen arvioiden olisin voinut neuloa pyöriön oman pääni mukaan pyöreäksi - tässä kuvassa näkyy hienoinen kulmikkuus. Eiköhän tätä kehtaa kuitenkin pitää; paitapuseroiden ja t-paitojen kanssa töissä.