Prosessineuloja kalojen jäljillä

Oikein hyvää uutta vuotta! Olen ollut nettipimennossa osin omasta tahdostani, osin olosuhteiden vuoksi. Perinteisen joulun vieton sijasta olen matkannut sukelluslomalle. Ja mitä ottaa neuloja matkaan? Tietenkin kala-aiheisen langan ja puikot.

Kuvassa tulossa Zauberball-langasta väristä Frische Fische pari sukkia omasta päästä. Silmukoita oli 64, puikot 2,25mm hammastikut... ei vaan Knit Prot. Huvitti ottaa tätä kuvaa: useimmiten työn alla olevat sukat näkevät vain sohvannurkan, joskus auton tai junan. Mutta kyllä sukka ansaitsee loman siinä missä neulojakin... tämä pari valmistui matkan aikana. Vaan kumpaa kalaa langan värimaailma muistuttaa?

Ember Parrotfish - papukaijakala luomassa kovasta korallista valkoista hiekkaa. Ai miten se käy? Papukaijakalat näet "nokkivat" kovalla suullaan korallia ja kakkaavat sitä ihanan valkoista hiekkaa. Tämän kuvan otin snorklatessa hyvin lähellä pintaa ja värit ovat varsin lähellä todellisuutta.


Vai muistuttaako värimalli enemmän tätä komeaa kalaa? Siniset ja keltaiset värit ainakin ovat aika lähellä. Tässä Emperor Angelfish- luonnossa noin 40 cm kokoinen kala, kuvattuna jossain 10-15 m merenpinnan alla. Kirkkaat värit himmenevät jo jonkin verran.


Tässä snorklatessa otettu kuva koralliriutasta - se voi näyttää muun muassa tältä. Kuvan suuri lohkare on siis yksi suuri korallieliöiden yhteisö. Näin pinnan alla kauniita pehmeitä ja kovia koralleja, niin monia että en kaikkia varmasti tunnista vielä. Entä mitä muuta sukeltaja voi löytää pinnan alta?


Joissain paikoissa sukeltajien ja kalojen iloksi löytyy ihmisen tekemiä kohteita, kuten tarkoituksella upotettuja veneitä - tai oikean kokoisia norsupatsaita... Kuvassa näette Prosessineulojan tutkimassa juuri tälläistä paikkaa, noin 20 m syvyydessä.

Mutta suurin ilo sukeltaessa on tutkia luonnon rikkautta. Ilokseni saimme kuvankin tästä suuresta merivuokosta - englanniksi Magnificient anemone - ja sen asukeista: kaksi Nemo-kalan lajitoveria, nauhavuokkokalaa kurkistelee vuokon polttavien lonkeroiden suojasta.

Jos jotain olen sukeltamisesta oppinut se on tämä: elämä on hienoja ja odottamattomia asioita täynnä meille kaikille. Etsimällä ja kokeilemalla rohkeasti voi löytää jotain, joka antaa odottamattoman paljon sisältöä elämälle.

Neulojan näkökulmasta se voi olla ihan tavanomainenkin asia: puilla kutominen, kehrääminen, värjääminen, eestiläiset pitsihuivit tai uusin trendilanka. Olen todella kiitollinen siitä että minun on ollut mahdollista reissata ja sukeltaa ihailemassa riuttojen saloja. Toivotan lukijoilleni uusien löytöjen ja positiivisen kasvun täyttämää vuotta 2010!