Kuvassa mainio Saltkråkan, toisen kerran. Nyt miehen noin 43-koon jalkaan sopivana. 7 veikan menekki oli noin 110g, ja neuloin kokonaisen palmikko-pyörylän yhteensä 9 kertaa/ varsi. Aikomukseni oli tehdä Aapelit, mutta käyttäjäpalautteen jälkeen malli vaihtui Saltkråkaniksi. On muuten hauskaa kerrankin kuvata toisen päällä olevia neuleita- siitä keksin otsikonkin.
Titityyn sukkalankaklubin päätöspaketti saapui. Sieltä paljastui todella mielenkiintoinen uutuus, Fleece Artistin Blue Faced Leicester-sukkalankaa. Kuva väristä kiinnostuneille linkin takana. Näitä "alkuperä"villojahan kovasti hehkutetaan neulemaailmassa, Rowanilla on oma British sheep breeds-lankansa ja Ravelryssä pikainen haku kirjaimilla BFL antaa tulokseksi 17 sivua! Lanka on kyllä ihanan pehmoista ja hivenen kiiltävää. Uskon, että tästä tulee aivan ihanan tuntuisia neuleita. Niin ja miksikö lammasrotua kutsutaan "sininaamaiseksi"? Wikipedian mukaan ei suinkaan siksi, että kasvojen kohdalla karva olisi tummempi. Lammasrodun iho on tumman sininen, ja väri kuultaa kasvojen kohdalla lyhyen karvan läpi.
Joululahjaneuleita valmistui vielä parit pienet lasten sukat, mutta ne ovat jo paketissa matkalla. Nyt voin vihdoin omistaa aikaani tämän ihanan neuleen viimesitelyyn: Norah Gaughanin Kingscot, talven Twist collectivesta.
3 kommenttia:
Oi, kierrettyjä silmukoita ja kapeita palmikoita - ei jaksa meikäläinen... kauniit siis!
Minun BFL:läni oli ihan eri väristä, oikein tumman sinisiä sävyjä. Ja niin ihanaa, että Indykin kävi ryöstämässä sen olkkarin hyllyn päältä...
Kauniit ovat niin nämä kuin aikaisemminkin valmistuneet Saltkråkan -sukat. Aloittelin itsekin niiden neulomista, mutta piti jättää ne tauolle joululahjojen kutomisen ajaksi.
Villasukka, itsasiasssa tuossa mallissa ei kierretä silmukoita... tosin palmikko on pieni. Molemmat ovat tosi addiktoivaa neulomista!
Sanni, kiitos kaunis! On kyllä harmillista, kun pitää laittaa omat mieliteot jäähylle lahjaneulomuksien vuoksi.Toivottavasti saat sinäkin sukkasi pian työn alle!
Lähetä kommentti