Joudutte vielä hetkeen odottamaan Vivianin kuvia ( niitä ei ole vielä otettukaan), sillä nyt on pakko jo minunkin puhua ajassa liikkuvista ilmiöistä, nimittäin neuleyhteisöistä ja niiden näkyvyydestä. Ja hiukan omastakin osallisuudestani asiaan..
Tämän päivän Helsingin sanomissa on sivulla D5 juttu "Koukussa käsitöihin", jossa kerrotaan lyhyesti neulebuumin synnystä ja olomuodoista Suomessa. Lisäksi on haastateltu tutkija Miia Collanusta, joka HS:n mukaan tekee väitöskirjatutkimusta "uuden aallon käsitöistä." Olikin hyvä huomata, että Miia Collanuksella on toki oma blogi,
Tavan takaa, joka lienee syytä pitää seurantaan.
Hesarin jutun kuvituksena on turkulaisessa Lankabaarissa pidetty käsityöilta, jossa kuvatekstin mukaan opetellaan huovutustekniikkaa. En tunne tarkemmin Lankabaarin toimintaa, vain www-sivujen kautta, ja pidän ajatuksesta, että on mahdollista opetella uusia tekniikkoja kivassa porukassa, osaajan johdolla. Mutta minun oman kokemuksen mukaan on yleinen harhakäsitys, että käsityötapaamisissa olisi kyse PELKÄSTÄÄN siitä, että "opettaja ohjaa ja kaikki tekevät samaa". Oma tuttu käsityöporukkani tekee juuri sitä mitä huvittaa ja osaa jo niin monenlaista, että olen usein ällistynyt muiden Tikkuajien taitavuudesta. Toisaalta, erityiskursseja ei kahvilassa pidetä...
Jutussa on myös kuvituksena joukko erilaisia käsityöilmiöitä: Taitokeskuksista tuttu paperinaru-lampunvarjostin, jossa roseekukkia, bambulangasta neulottu tiskirätti, huovutetut helmet, virkattu heijastin, ilmeisesti Novitan uusimassa lehdessä oleva neuletunika sekä Marttasukat. Näitä katsellessa tulee mieleen, että taidan olla liian syvällä tässä käsityöskenessä, sillä uutta tuossa oli ainoastaan Novitan tunika, ja sekin vain siksi että Novitan seuraaava mallilehti tulee lokakuun 16. päivä. Jotta voin tunnistaa tunikan uudeksi, se merkitsee, että olen nähnyt ne vanhat moneen kertaan.
Lienee sattumaa, että Hesarin juttu ilmestyi juuri tänään. Tänä viikonloppuna on myös ensimmäinen neulojien ja kehrääjien viikonloppuretriitti; käsityöharrastajat kokontuvat yhteen ja yöpyvät paikan päälä - ohjelmassa on workshoppeja ja vapaata seurustelua, käsitöiden tekemistä sekä mm. lankamyyntiä. Tämäkin on jotain uutta ja hienoa Suomessa- omalla porukalla, ei yrityksien kautta järjesteltyä. Maailmalla erillaiset tapahtumat, kuten
Sock Summit 2009 ovat jo aivan eri kokoluokan asiaa... Sock summitista löytyy hyvin lisää luettevaa yhden järjestäjän,
Stephanie Pearl-McPheen blogista Yarn Harlot. Retriitti on vielä pienimuotoinen tapahtuma, ja odotan mielenkiinnolla juttuja osallistujen blogiessa. Niin, ja olen ymmärtänyt että Neuleretriitistä saattaa tulla juttu myös erääseen hyvin suosittuun aikakauslehteen.
Sokerina pohjalla: olen itse mukana edistämässä neuleblogien asiaa
Seinäjoen Käsityömessuilla HS mainitsee käsityömessujen kasvattaneen suosiotaan viime vuosina. Jutussa tutkija Collanus kertoo kuinka käsityön harrastajat ovat olleet ensimmäisien joukossa omaksumassa uutta teknologiaa ja muodostamssa uusia neuleyhteisöjä. Miksikäs ei olla sitten esillä myös "livenä" eikä vain pyöriä netissä?
Tätä uutta ja samalla niin vanhaa yhteisöllisyyttä olemme edistämässä pienellä porukalla omalla messuosastollamme. Messuille valmistautuminen on ollut tosi haastava homma, sillä emme asu samalla paikkakunnalla, vaan junailemme asioita tarkoitusta varten perustetussa blogissa ja sähköpostilla. Vielä on paljon tehtävää ennen messuja!
Messuosaston lisäksi näymme tietenkin varta vasten perustetussa blogissa. Kerron tästä hommasta lisää lähmpänä, mutta monet blogini lukijat ovat varmasti lukeneet asiasta jo
Kerällä - blogista ja Ravelrystä. Pitää myös mainita, että meillä ei olisi varaa olla messuilla ilman ihania sponsoreitamme, suurimpina ja eniten tukea antaneina voin nyt mainita
Vuodatus.net blogi- ja yhteisöalustan ja päntäneläisen neulojan paratiisin,
lankatalo Tapion Kaupan. E-P messut ovat myös auttaneet meitä tuhansin tavoin järjestelyissä, sillä emme tosiaan ole mikään kiinteä, resusseja omaava pikku yritys, vaan vain ryhmä innostuneita asian rakastajia eli amatöörejä. Päivtyksiä messuilta tulee näkymään osallisten blogeissa ja virallisesssa messublogissakin; näistä kerron lisää lähipäivinä.
Neuleyhteisöt, niiden toiminta ja monimuotoisuus on lopulta kyllä aika pienen piirin asia. Vähän niin kuin muidenkin ilmiöiden kanssa, silläkin on oma elinkaarensa: ensimmäisisitä suomalaisista neuleblogeista on nyt jo tultu uutiskynnykset ylittävään toimintaan ja akateemisen tutkimuksen kohteeksi. Eipä auta muu kuin katsoa luottavaisesti eteenpäin; suhdanteista huolimatta joku aina neuloo sukkaa ja neuvoo toiselle miten se kantapää nyt käännetinkään...
Vivian, suunnittelija Ysolda Teague, Twist Collective winter 2008
Lähikuvaa palmikoista.
