Malli: Border Pattern Cardigan, Alice Starmoren kirjasta AS' Book of Fair Isle Knitting.Lanka: Värit ja ohje kirjan 1. painoksesta, 11 eri väriä Jamieson& Smithin Shetland Jumperweight -lankaa.
Koko: 38"
Puikot 2,5mm ja 3mm
Yllätys: Vaaleaa pohjaväriä kulutin 1 kerän enemmän kuin ohjeen mukainen metrimäärä, ja tiukille meni!
Tässä kommenteissa kaivattuja "action" kuvia! Olen itsekin sitä mieltä, että tämä on vähän reilusti mitoitettu minulle, voisi olla joka suuntaan pienempi. Mutta ei tämä isompi koko huono ole, menee hienosti takin alle ja toimii päällysvaattena. Neule on lämmin mutta ei tukahduttava, kevyt ja huomaamaton päällä.
Tässä hivenen tärähtänyt kuva nappilistasta nappeineen: ompelukoneliikkestä löysin kauniit, hieman vanhahtavat napit. Tässä neuleessa on paljon perinteistä - ja jotain ihan vastustamattoman uutta. Perinteistä on tekniikka ja lanka. Vain kahta väriä per kerros, kirjoneuletta vain oikealta puolelta neuloen. Lanka on hiukan karkeaa, herkästi katkeavaa mutta kevyttä Shetlannin lampaan villaa.
Perinteistä on myös kuviointi: Fair Isle- neuleissa on usein vaakasuoria, toistuvia ja säännöllisen eri levyisiä kirjoneuleraitoja, joissa värejä ja raitojen leveyttä rytmittämällä saadaan kaunis kirjoneulepinta.
Uutta taasen on neulesuunnittelijan, Alice Starmoren oma panos: Tämän neuleen innoittajana oli "joen varrella kukkineet Mimulus-kukat", joista on pieni valokuva. Hän kertoo kirjassa kuvin ja sanoin miten jokin asia innoittaa keksimään väri - ja kuvioyhdistelmiä. Erikseen katsottuna lankojen värit eivät vaikuta kovin kummallisilta, mutta valmis väriyhdistelmä on minusta upea! Keväinen, valoisa, kukkiva, muttei rehevä.
Kokonaisuutena tämä kirja onkin ihan huikean innostava teos, jossa on historiaa, tekniikkaopastusta, mallineuleita, neulemalleja sekä vielä vilkaisu yhden maailman taitavimman neulesuunnittelijan työprosessiin. Ja tätä uskaltaa kehua, sillä kirja julkaisiin uudelleen viime vuonna.
Hyllyssäni on toinenkin Fair Isle - kirja jota kehtaa kehua; Sheila McGregorin Traditional Fair Isle Knitting. Erittäin hyvä opus, joka sisältää historiaa, tekniikkaa, sekä runsaasti mallineuleita ja vinkejä niiden käyttämiseen; taas yksi "aution saaren" neulekirja, jonka pohjalta voisi neuloa vuosia ja vuosia kyllästymättä. ( Varsinkin kun tällaisen suuren kirjoneuleen tekemiseen menee tosi kauan).
ps. olisi hauska tietää, onko teillä lukijoilla ollut vastaavia projekteja, jotka eivät halunneet vamistua, ja miten niille kävi?
12 kommenttia:
Aaaah, tää on niin hieno! Ihan täydellinen vaate näillä keleillä päällimmäisenä, eli olisko se sit niinku takki sillon:) Mut hieno on!
Kunnioitukseni sinua kohtaan neulojana vain kasvaa. Niin hieno! Ja mikä työ! Olet sinä melkoinen sissi. Ja keskeneräisiä projekteja? Ei mitään noin upeaa tai työlästä. Minun urani alkuvaiheet neulojana olivat tyyliä "vain toinen lapanen valmiiksi", "neulepuseroista vain etu- tai takakappale valmiiksi" etc. Nykyään pyrin saattamaan hommat loppuun, vaikka veren maku suussa. Jos siis ei tule halu purkaa kokonaan pois.
Kaunis! Melkoisen työn teit taas!
(Mulla on kaikki neuleet nykyään sellaisia, etteivät ne halua valmistua. Siis kaikki, simppelit huivitkin. Joten ei niistä sen enempää.)
Kyllä sulla selvästi on pitkä pinna! Upea tuli, ja juuri niinkuin sanoitkin: keväinen ja kukkea :) Onnittelut!
Ooh, siitä tuli ihana!
Aivan ihana!
Upea neule!
Todella hieno! Kannatti jaksaa puurtaa valmiiksi.
Oi, siitä tuli todella upea! Näille kevätkeleille varmasti mukavan lämmin ja silti niin keväisen näköinen takki, Kaunis :)
Hienoa! Kyllä valmiista voi onnitella!
Olen myös katsellut kaihoten noita färsaarelaisia neuleita, mutta ei tunnu tässä elämäntilanteessa ihan järkevältä alkaa niin isoon urakkaan.
Kiitoksia kehuista - kiva että olette jaksaneet roikkua matkassa mukana, sillä pelkään että tämä ei ole kovinkaan kiinnostavaa: " taas se jumittaa tuon yhden neuleen kanssa"
Mirm: no takkipa hyvinkin, tänne mahtuu alle kivasti pusero tai pari.
Outi: tarpeeksi kun tekee, niin veren maku häviää... ainakin lenkkeillessä käy niin, miksi ei sitten neuloessa?
Tytti: Kiitos! Ja juu, joskus kaikki vain ...hidastuu... ja pysähtyy...
Nasti: kiitos, tämä työ oli jo vaarassa lentää seinään ja loppujen tekeminen oli jo tervan juontia. Sitten muistin kaikki ne keskeneräiset siellä kaapissa :D
tui, Hiisa, Tess ja Tiina, Suurkiitos! Tuntuu niin hyvältä kun saa palautetta toisilta neulojilta!
Sipi: sainhan minä tämän vielä tälle keväälle valmiiksi, kuten toivoin. Ja tänään on jo +15 astetta :D
Solveig: Färsaarten neuleet ovat myös hienoja- vähän ehkä enemmän norjalaisia kuin nämä Fair Isle (skotlantilaiset)? Minulla on yhdessä kirjassa niistäkin malleja.
Auts, niin tietenkin. Mun pää on sopivasti sulauttanut färin ja fairin. Ei mitään ongelmaa ole ollut, vaikka niitä "färejä" on esitelty skotlantilaisissa ym. neulekirjoissa. Joku neuroni ei ole toiminut. No, nättejä kaikki tyynni.
Lähetä kommentti