En varsinaisesti ole pahatapainen nueloja. Joskus kyllä yllätän vieressä istujan hartaalla voimasanojen käytöllä, kun joku asia vain ei useammasta yritysestä huolimatta onnistu. Rajoitan nykyisin jopa jonkin verran käsityötarpeiden lainehtimista sohvalla. Ja olen jo oppinut miten helppoa on ostaa lankaa ja miten hitaasti se varastossa neuloutuu.
Näiden sijaan paha tapani on se, että puikoilla pitää olla koko ajan jotain menossa. Kun neule pitäisi viimeistellä, se vajoaa odottamaan.... koska haluan neuloa jo uutta eteenpäin. Niinpä blogipäivitykset vaan harvenevat, jos aina vain esittelisi valmista.
En suinkaan inhoa viimeistelyä - käsin ompelu, siisti päättely ja neuleen muotoilu on ihan kivaa puuhaa. Päättelystä voi tehdä paljon mukavampaa, kun neuloessa suunittelee mihin kohtaa jättää langanpäät. Minä tykkään vaihtaa kerän sellaisessa paikassa, josta langanpäät eivät häiritse. Jos lankaa meneekin vähän hukkaan, on neuleen siisteys mielestäni tärkeämpi seikka.
Juuri nyt tarvitsen neuloessa rentoutumista. Tuo violetti pusero onkin ollut todella mainio leppoisaan neulomiseen. Vähän enemmän haastetta antavat Soilen Kupla - lapaset. Niitä neuloessa ei meinaa pysytä lopettamaan, kun voisi vielä tehdä yhden rivin kuplia.
Tuo harmaa slipoveri pitäisi vain ommella kasaan ja kuvata. Hm. Jos tähänväliin vähän neuloisin ensin...
Mikä on sinun paha neuletapasi, hyvä lukija?
13 kommenttia:
Pahoja tapoja on toki muitakin, ihan pahoja neuletapojakin. Ehdottomasti pahin on kuitenkin se, että suunnittelen nopeammin mitä ehdin tekemään, mikä johtaa lankojen hamstraamiseen. Sitten ne marinoituvat aikansa, ja päätyvät yleensä joksikin aivan muuksi kuin mitä alun perin oli tarkoitus. Pitäisi tosiaan ymmärtää, miten helppoa lankaa on kaupasta hakea, ettei sitä tarvitse olla varmuuden vuoksi... ainakaan kovin isoja määriä.
Paha neuletapani on ehdottomasti lankojen ostaminen. Varsinkin jos on edes prosentin alennus! Sitten kun neuloo yhtä työtä kerrallaan niin menee joku 100 miestyövuotta, että varasto tyhjenee...
Mulla on sama paha tapa kuin Minnalla ensimmäisessä kommentissa. Lisäksi jätän neuleitani sohvalle ja sohvapöydälle, ja se käy kanssaeläjän hermoille. Olen tosin ruvennut tyhjentämään sohvan iltaisin sen jälkeen, kun mies kerran paljasti aamulla hyvän hetken harkinneensa leikkaavansa tiellä olevan lankakeräni keskeltä kahtia. Oli sen verran paha uhkaus, että hankin sohvapöydän alle laatikon johon iltaisin mätän kaiken keskeneräisen.
Vielä yksi rivi.. ja ehkä vielä yksi.. no enää ihan varmasti yksi! Ja sitten sitä havahtuukin siihen, että kello on kaksi yöllä. Ohohups.
Tunnistan ja tunnustan melkein kaikki edellä mainitut pahat tavat, ja esittelen vielä yhden uudenkin. :)
Ostan usein matkamuistoksi lankaa, mieluiten paikallista; voi olla vähän tavallista kalliimpaakin. Ja yleensä raaskin ostaa/mukaan mahtuu yksi vyyhdillinen...
Siinä sitä sitten ollaan, yksinäisten vaikkakin kauniiden kerien kanssa, joille ei ole suunniteltu projektia ja joita ei ole mitään järkevää määrää... ;))
Aina niistä jotain tulee, mutta silti. :)
Joo, toi on muuten kans toi vielä yksi rivi...
(anteeksi etten tunnustanut kaikkea kerralla. nyt hävettää)
Kaikki kirjoittamasi asiat ovat kovin tuttuja. Sohvalla ajelehtii keskeneräistä (yritän kasata niitä aina illan päätteeksi pois) ja ompeluhuone on sitten vielä kahta kauheampi :D Yhteen asiaan olen kuitenkin saanut muutoksen. Olen myynyt pois 4,5 kg lankaa (FBn lankahamsterit ryhmässä). Mahtavaa saada pois sellaista mistä itse ei enää tee mitään! Ja nyt YRITÄN olla ostamatta kauheasti lisää.
Elli
Minna: Sullon mun luonto :D Mulla on usein tosi selvät sävelet mitä aion neuloa kun ostan puserokaupalla lankaa. Tapion kauppa on ollut erityisen vaarallinen tässä mielessä.
Krisse: Sinäkin! Olen miettinyt että pitäisi kai vain hankkia aika paksuja lankoja, niin ne neuloisi sitten nopeammin.
Inari: Teillä peleaaan kovilla panoksilla! Minä katkaisin puisen puikon kun nojasin sen päälle. Sohvalla.
Neulisti: Sulla on hyvä flow! Silloin on vaikeaa lopettaa.
Pitko : tiedän tuon tunteen. Matkamuisto voi olla kotimaastakin...
Minna: ei tässä mitään, samassa veneessä taidetaan soutaa kaikki. Anna tulla vain :)
Elli: juu, ei puhuta ompeluksista mitään. Harmittaa, kun käsityötarvikkeet vaativat tilaa - meillä sitä on tosi vähän. Ja silti rakastan käsiellä tekemistä.
Tuo lankahamsterit kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Olen pohtinut sukkalankojen viemistä hyväntekeväisyyteen tänne paikallisille sukankutojille. Päiväkotiin vein kassillisen pörrölankoja askartelutarpeiksi.
Kyllä kuulostaakin tutulta! Monta ideaa on päässä pyörimässa ja langatkin valmiina, mutta tunnollisena ihmisenä pitää saattaa joku keskeneräinen loppuun ja kärsivällisyys on välillä kovastikin koetuksella.
Paha tapa on ostaa lankaa aina 300-500 gr eli aina on mielessä pusero tai takki, ostan paljon harvemmin lankaa asusteisiin.
Voi että. Siis neulominenhan on niin hyvä harrastus (tai elämäntapa?), älykkyyttäkin lisää (vai miten se tutkimus menikään), että eikö nämä ole oikeastaan kaikki hyviä tapoja, siis että jos neulomiseen liittyy... Olisko mun paha neulomistapa sitten se, etten pysty näkemään neulomiseen liittyvissä asioissa mitään pahaa? :D
Ei vaan oikiasti tuo Minnan eka kommentti ainakin osu ja uppos. Ja Neulistin... Ja jos en nyt ainakaan sitä myönnä että on paha tapa ostaa aina lankaa, niin ehkä voisin sanoa että mulla on semmonen paha tapa että kun alennusmyynnistä sitä lankaa ostan, niin ostan aina jotain tosi kalliita lankoja ja sitten yleensä myöskin aivan liian vähän. Että ostan jotain ihanaa ja kallista lankaa sen verran että siitä justiin sukat sais tehtyä, mutta ei sitten voi tehdä niitä kun oikiasti se lanka on niin arvokasta että siitä pitäs tehdä jotain ihan muuta, niinku vaikka huivi. Mutta kun eihän niitä kalliita oikeen raaski ostaa ihan aina, että sillon ehdottomasti pitää ostaa kun niistä saa (vähänkään) alennusta! Eikö niin?! :D
eihän nyt neulomiseen voi liittyä pahoja tapoja? paitsi että tila loppuu kesken missä säilyttää se kaikki lanka jota tulee hamstrattua. Tunnistan kyllä itseni monista ylläolevista kommenteista. mutta pakko tunnustaa etten itse niin välitä niistä vaikka ne tiedostankin. Keskeneräisiä neuleita? (juu, 3 odottaa viimeistelyä ja muuten vaan wip 7kpl) , paljon lankaa? (n.70kiloa... joka tapauksessa enemmän kuin varmaan pystyn ihan lähivuosien aikana neulomaan) ehkä ainoa paha tapa on välillä "unohtaa" neulomuksia pitkin kotia, ja sitten saa juosta kauheella kiireellä puolitoistaveen perässä joka onnellisena hakkaa puikoilla seinää tai yrittä juosta kokonaisen neuletyön kanssa karkuun.
mut hei - tää on ihana elämäntapa. En vaihtais pois!!
Minun paha tapani (edellä mainittujen lankahamstraamisen ja monen keskeneräisen tekeleen yhtäaikaisuuden lisäksi!)on ideoiden/ohjeiden tulostaminen "talteen" sekä käsityökirjojen ostaminen ... uuuh!! Maailmassa vaan on niin (liikaa) paljon kaikkia ihania käsitöitä ja idoita!
Mutta komppaan kyllä yllä olevaa A-L:ää - oikeasti olisi niin paljon huonompia ja oikeasti paljon pahempia paheita kuin tämä hulluus!
Vikkeliä puikkoja vaan kaikille syksyyn!
Lähetä kommentti