maanantai 17. toukokuuta 2010

Valoa ja varjoa

Malli: Haruni, Emily Ross
Lanka:Teetee Elegant, väri 131 (?)
Menekki 38 g
Puikot: 3,5 mm
Koko: niskasta alas 54cm, kärjestä kärkeen 103 cm

Edelliseen postaukseen vittaten, man tar hvad man har ja koittaa löytää kuvaukseen ideoita omasta ympäristöstä. Tässä valon ja varjon kokeiluja parvekelaseja vasten.

Haruni on kaunis huivi ja tällaisen lehtien ystävän mieleen. Olen tosin aika monta kolmiohuivia neulonut tällä lehtimallilla. Suurin viehätys olikin neuloa reunuksen kauniit lehtiparit. Pingotin ensin nuo lehtiparin keskellä olevat huiput, ja sitten vielä jokaisen suuren lehden pään.
Koetin käyttää langan mahdollisimman tarkkaan, ja neuloin ensin 14 "lehtirunkoa" ( stem ohjeessa). Laskin kuitenkin väärin, sillä en saanut reunakuviota menemään tasan. En uskaltanut neuloa lisää, kun pelkäsin langan loppuvan kesken. Niin olisi varmastikin käynyt, kun lankaa on jäljellä vain reilu 10 g. Se ihme pitäisi vielä vain keksiä miten voisi järkevästi käyttää Elegantin loput..

Olisi minulla parikin kivaa projektia vaiheessa, oma Ameliani ja Wendylta sukat. Vaan Helatorstaina alkanut ahkera neuleputki kostautui ja nyt vasemmassa kädessä on jonkinlainen jännetulehdus. Pakkolomaa neulomisesta ja Mobilatia. Voitte kyllä uskoa, että heti kuin tulehdus rauhoittuu, neulon taas kahta kovemmin.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Vähän kuvaamisen riemuista

Klassinen Peilin-kautta-kuvattu neulekuva

Joskus pitää vain ottaa kuvat ja blogata. Muuten ei oikein tule mistään mitään, sillä valitettavasti en asu hurmaavasti sisustetussa puutalossa, jonka tontin rajalla alkaa lehtevä valkovuokkojen meri, jota varjostava upearunkoiset puut. Ja jossa olisi huippuhelppo napata kauniita, tunnelmallisia kuvia. Jos odottelen kompastuvani vahingossa moiseen paikkaan, jäävät kuvat ottamatta.

Koetan kyllä kehitellä kauniita kuvia - ja suurimassa osassa niistä on vastuussa rakas hovikuvaajani. Olemme yhdessä etsineet sopivaa paikkkaa, valoa ja kuvakulmaa ja myös investoineet kameraan. ( Ei toki bloggausta, vaan yleensä valokuvausta varten.)

Klassinen Siinä-se nyt-on- tuolilla - neulekuva

Ennen hovikuvaajani ja ennen järkkäriä otin usein tällaisia kuvia - aivan päteviä, kohtuullisen tarkkoja ja toimivia. Kuvassa näkyy itse tuote eikä kummempaa. Näköjään salama on ylivalottanut hiukan yläreunaa... Voitte siristää silmiänne ja kuvitella että tuoli on jonkin keskieurooppalaisen katukahvilan tuoli, ja takana kulkee kaunis vanhan kaupungin katu... Tai edes joku upea tapetti. Vuokra-asuntoomme emme saa tehdä muutoksia...



Muunnelma klassisesta kuva-aiheesta; huivi diagonaalissa tuolilla. Vähän detaljeja työstä:

Malli: Echo Flower, Jenny Johnson Johnen, ohje pdf - muodossa tämän linkin takana.
Koko: yläreuna 100cm, niskasta alas 50 cm
Lanka: Gjestal Sildre, noin 80g. Sildre on hyvä lanka, ohut 2- ply 100% perulaista villaa. Siitä saisi upean kirjoneulepuseron tai - lapaset.
Puikot 3,5mm

Mallineule oli helppo neuloa ja mielestäin oikein sievä. Mutta tämän huivin juju on reunuksessa: se on mielestäni yksi kauneimmista ikinä: nupp- silmukat ja pieni kukkanen alareunassa ovat jotenkin vain niin ihania. Voin suositella - näitä on toki nähty jo monta, mutta aina lisää joukkoon mahtuu?



Tuskailin etukäteen näitä tämänkertaisia kuvia ja löysin kommenttilaatikosta näin hienon tunnustuksen. Kiitos Hilpeän Villapaidan Iidalle! Joskus siis, toisinaan sitten ei on tässäkin blogissa jotain nättiä nähty :D Tällä kertaa en jaa tätä kuin vain ja ainoastaan joka ikiselle teistä, jotka olette joskus hermoilleet neulekuvien kanssa.


maanantai 3. toukokuuta 2010

Pitsisukkasillaan

Malli: Rosebud socks, kirjasta Toe-up socks for everybody / Wendy d. Johnson
Lanka: Trekking Pro Natura, väri 1545
Puikot, 2mm addit, magic loop

Ensimmäiset sukkani Wendyn uudesta kirjasta! Käytin tähän kovasti parjattua Trekkingin bambusekoitelankaa, sillä ajatuksella että nämä tulevat aikuisen naisen käyttöön...ehkäpä kestävät kuitenkin.
Pitsimalli oli tosi heppo muistaa ja toistaa, ja toistaa. Mallineule on todella venyvä ja ensi pitämältä piukeat sukat muokkautuvat kivasti jalkaan. Yllä olevassa kuvassa venytän neuletta tahallani kuvausta varten.
Suunnitelmia minulla on jo useita ym. kirjan malleihin, vaikeaa on vain päättää, minkä tekisi seuraavaksi. Koska kirja on jaettu kolmeen osaan, ja nämä olivat helpoimmat pitsisukat, loogista olisi jatkaa helpoimmalla palmikkomallilla...



Pitsineuleista puheenollen, sain Echo Flower - huivin valmiiksi ja bloggaan siitä kohtapuoliin. Tässä näkymä oikein kätevään neulojan apuriin: neulemallin pidike! Pieni kolmion muotoinen teline, jossa magneettiset "rivinmerkkaajat" on Knit Picksiltä. Säästää enemmän sähköä kuin läppärin henkiin herättely ja mallin tiiraily näytöltä. Tämä on pian menossa reunukseen asti, se on siis Haruni- huivi.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Border Pattern Cardigan on valmis

Malli: Border Pattern Cardigan, Alice Starmoren kirjasta AS' Book of Fair Isle Knitting.
Lanka: Värit ja ohje kirjan 1. painoksesta, 11 eri väriä Jamieson& Smithin Shetland Jumperweight -lankaa.
Koko: 38"
Puikot 2,5mm ja 3mm
Yllätys: Vaaleaa pohjaväriä kulutin 1 kerän enemmän kuin ohjeen mukainen metrimäärä, ja tiukille meni!
Tässä kommenteissa kaivattuja "action" kuvia! Olen itsekin sitä mieltä, että tämä on vähän reilusti mitoitettu minulle, voisi olla joka suuntaan pienempi. Mutta ei tämä isompi koko huono ole, menee hienosti takin alle ja toimii päällysvaattena. Neule on lämmin mutta ei tukahduttava, kevyt ja huomaamaton päällä.

Tässä hivenen tärähtänyt kuva nappilistasta nappeineen: ompelukoneliikkestä löysin kauniit, hieman vanhahtavat napit.

Tässä neuleessa on paljon perinteistä - ja jotain ihan vastustamattoman uutta. Perinteistä on tekniikka ja lanka. Vain kahta väriä per kerros, kirjoneuletta vain oikealta puolelta neuloen. Lanka on hiukan karkeaa, herkästi katkeavaa mutta kevyttä Shetlannin lampaan villaa.
Perinteistä on myös kuviointi: Fair Isle- neuleissa on usein vaakasuoria, toistuvia ja säännöllisen eri levyisiä kirjoneuleraitoja, joissa värejä ja raitojen leveyttä rytmittämällä saadaan kaunis kirjoneulepinta.

Uutta taasen on neulesuunnittelijan, Alice Starmoren oma panos: Tämän neuleen innoittajana oli "joen varrella kukkineet Mimulus-kukat", joista on pieni valokuva. Hän kertoo kirjassa kuvin ja sanoin miten jokin asia innoittaa keksimään väri - ja kuvioyhdistelmiä. Erikseen katsottuna lankojen värit eivät vaikuta kovin kummallisilta, mutta valmis väriyhdistelmä on minusta upea! Keväinen, valoisa, kukkiva, muttei rehevä.

Kokonaisuutena tämä kirja onkin ihan huikean innostava teos, jossa on historiaa, tekniikkaopastusta, mallineuleita, neulemalleja sekä vielä vilkaisu yhden maailman taitavimman neulesuunnittelijan työprosessiin. Ja tätä uskaltaa kehua, sillä kirja julkaisiin uudelleen viime vuonna.

Hyllyssäni on toinenkin Fair Isle - kirja jota kehtaa kehua; Sheila McGregorin Traditional Fair Isle Knitting. Erittäin hyvä opus, joka sisältää historiaa, tekniikkaa, sekä runsaasti mallineuleita ja vinkejä niiden käyttämiseen; taas yksi "aution saaren" neulekirja, jonka pohjalta voisi neuloa vuosia ja vuosia kyllästymättä. ( Varsinkin kun tällaisen suuren kirjoneuleen tekemiseen menee tosi kauan).

ps. olisi hauska tietää, onko teillä lukijoilla ollut vastaavia projekteja, jotka eivät halunneet vamistua, ja miten niille kävi?