maanantai 12. tammikuuta 2009

Neulominen on extreme-laji

Neulominen on joka kerta kuin hyppy tuntemattomaan. Ilman turvaköyttä. Ilman ensiapuryhmää, joka paikkaa ongelmat. Oikeastaan neulominen on ihan mahdotonta. Ajatelkaa nyt: ota joitain satoja metrejä lankaa, terävät tikut eli puikot ja tee sekä “ kangas” että mittojen mukaan istuva vaate. Samalla kerralla. "Perinteinen" suomalainen neuloja tekee kappaleet kuten ompelija ja ompelee ne yhteen. Nyt perinteinen neuloja uskaltaa kokeilla - ja hyppää oikein vauhdilla.Varmuuden vuoksi langan rittävyys on ongelma eikä varastosta kaivettua merino- Woollia ole vuosiin saanut kaupasta.


Toki sitä oppii ja osaa kaikenlaista. Siltikään ei koskaan tiedä, onnistuuko lopputulos. Hyppy suureen tuntemattomaan on kyseessä tässä projektissa: ylhäältä alaspäin neulottava pusero istutetuilla hihoilla. Benji-köyteni on uusi ennakkoluuloton ohje, joka lupaa, että tämä tapa on niin helppo ja kätevä, kun ei tarvitse ommella kappaleita yhteen. Minä kun tykkään neuleen ompelusta...
Aloitusilmukat luodaan hartialle. Neulotaan kainaloihin ja laitetaan silmukat odottamaan. Puretaan etukappaleen aloitusssilmukat olalta ja neulotaan kainaloihin asti. Niin tietenkin, kaula-aukon muotoilut menevät eri tahdissa kuin hiha-aukon... pelottavaa. Miten minä näin päin neuloen voin tietää, minkälaisen kaula-aukon haluan? Tuleeko tästä eläjää lainkaan?


Mukavuusalueelle tullaan, kun neulotaan vartaloa ympyränä, helmaan asti. Tämänhän minä osaan. Paitsi että jotain syystä helma rullaa niin maan vimmatusti. Mutta kun poimitaan silmukat hiha-aukosta ja muotoillaan pyöriö lyhennetyillä kerroksilla... pudotaan aina vain kiihtyvällä vauhdilla. Jotenkin vaikeaa ja kummallista.



Mallissa annetaan “vaihtoehtoja” jotka tuntuvat lähinnä huvittavilta. Miten voi tässä vaiheessa tietää, minkälaisen hihansuun haluaa? Niinpä päättämätön neuloja tekee varmuuden vuoksi hihat kahteen kertaan. Eli neuloo hihat eriparisiksi ja purkaa rumimman pois. Tervetuloa katsomaan, miten tämän pudotuksen kanssa käy: tuleeko mahalasku vai sittenkin vain jännittävä kokemus, jonka haluaa kokea uudelleen ja uudelleen.

10 kommenttia:

Nasti kirjoitti...

Välillä neulojan on hyvä uskaltaa pois mukavuusalueeltaan - vain niin voi kokea ja kenties oppiakin uutta...?

Itse en yhtään tykkää kappaleiden ompelusta, kaikki ohjeet ja neuvot saumattomaan neuleeseen kelpaa mulle! Joten perässä tullaan tämänkin neuleen suhteen.

Neulesamis-Nasti

Niina kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Jäämme erittäin mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää. Minun mielestäni tuo trumpetti hiha on se kauniimpi. Tai molempi parempi.

Tarja kirjoitti...

Mulla on ollut vähän samoja ajatuksia, vähän outoa on kun ei saa käsiinä erillisiä kappaleita. Taitaapi olla vielä sama mallikin, joka mulla on puikoilla. Vasta pääsin neulomaan pyörönä, että matkaa on vielä. Menikö hihojen lyhennetyt kerrokset kivuttomasti?

Samma kirjoitti...

Jään innokkaaana odottamaan lopullista tuomiotasi ja jos se on rohkaiseva, niin ehkäpä uskaltaudun itekin jossain kohtaa saman kallion reunalle hyppäämään...

Niina kirjoitti...

Rohkeasti vaan! Itse yllätyin (ja yllätyn edelleen joka kerta kun puen takin päälleni) miten hienosti esim. February Lady Sweater onnistui, ja miten mahtavaa oli kun työn voi laskea käsistään valmiina, eikä enää tarvitse ommella saumoja (jotenkin se on aina vähän let-down...). Kannustan yritystäsi! :)

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

Nasti, ostui naulan kantaan! Uuden tekeminen on aina jännää. Sitä yrtiän tässä kertoa.
Niina 1, tällä hetkellä hihat ovat suorat...
Tarja, jos osaa lyhennetyt kerrokset tehdä ei siinä sen kummempaa ole! Ihan OK.

Samma ja Niina 2, aina kannattaa kokeilla! Edellisen postauksen neule oli myös ilman saumoja, vain tutummalla tavalla.

jonskulainen kirjoitti...

Mikä tämä ohje on? Omasta päästäkö vai onko se jossain julkaistu?
Se nimittäin näyttää tosi hienolta!

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

Ei suinkaan omasta päästä, vaan Slinky Ribs Wendy Bernardin kirjasta Custom knits. Ravelryssä on muutmia versiota tästä kanssa.

Villasukka kirjoitti...

Se kirja "It itches" - mainio!!! Kaikki kuvat ja niiden tekstit piti tietysti ahmia heti ja nyt olen lukenut niitä pitempiä tekstejä nautiskellen... mm. tänään kun pysähdyin syömään Vaajakosken ABClle.

Kaisa kirjoitti...

Ihan uskomatonta! Kommenttisi jälkeen menin Garnkorgeniin - enkä todellakaan enää löytänyt sieltä ns. "magneettitelinettä". Ei se kuitenkaan alessa ollut tms. Yritin hakea kaikilla hakusanoilla, mutta turhaan. Huh. KnitPicksillä on joku vastaava juttu, luin juuri Arjan blogista...