Väliaikatietoja

Ajattelin päivittää neuleprosessejani - muuten voi käydä niin, että valmista odotellaan vielä viikkoja. Ihastuin Rowanin Purelife Organic Wool Collection - malleihin ihan ensinäkemältä. Suosittelen tutustumaan omalla riskillä Colourwayn sivuilla, jossa pikku kuvin on liitetty herttaiset kuvaukset mallieista ja langan menekki. Rowanin organic wool -langat ovatkin luomua aidoilla kasviväreillä värjättyjä, miltä kuulostaisi vaikkapa sipulin kuorilla värjätty lanka?

Minulla on kirjasesta työn alla simppeli "liivijakku" Coriander. Lankana on suosikkilankani, Nalle "kivenharmaana". Toivon tästä kivaa lisää työpukeutumiseen. Vielä on matkaa etukappaleessa jäljellä, ja viimeistelyn lisäksi tehdään neulottu vyö. Näin simppeliä pintaneuletta tehdessä kädet joutuvat koville, kun taukoja ei tule. Niinpä aloitin suuremmalla puikkoikoolla tehtävän projektin. Ajatuksena on, että kahden erilaisen neuleen välillä vaihtelemalla kädet rasittuisivat tasaisemmin.

Tämä projekti näyttää kovasti neulotulta kaurapuurolta. Langan ostin toiselta neulojalta, kun halvalla sai. On aika hauska sattuma, että minulla on ohjeen mukaiset langat jo kahteen projektiin tästä Interweavesta. Väri ei ehkä ole ykkösvalintani, mutta kuitenkin kiva ja langan tuntu hyvä. Langassa on villaa reilu 50 %, silkkiä viidennes ja loput akryyliä. Lopputuloksesta ei siis toivottavasti tule kovin hikisen kuumaa. Pitäkää kuitenkin peukkuja, sillä minusta tuntuu,että tästä tulee joko täysosuma tai iso huti.

Kannattipa kokeilla!

Slinky Ribs versio, malli Wendy Bernardin kirjasta Custom Knits
Lanka: Novita merinoWool, noin 350g
Puikot 3mm ja 3,5mm

Huima hyppy kannatti: tuloksena on ihan pidettävä neule! Halusin edellisellä postauksella kuvailla, miltä tuntuu tehdä jotain tuttua uudella tavalla. Eli miltä tuntuu ottaa riski ja opetella uutta. Kun se vanha ja hyvä olisi niin helppo ja mukavakin... jää uutuudet kokeilematta. Ja toisaalta, kun kokeilee uutta, on mahdollisuus mennä eka kerralla metsään hyvin suuri. Joskus sitä miettii, kannattiko todellakaan kokeilla, kun neule menee pieleen ja mielipaha on suuri. Puhumattakaan materiaalikustannuksista.

Slinky Ribs on siis mallin nimi, ja se löytyy hyvin kannustavasta kirjasta Custom Knits. Asenne on: tee ilman saumoja, ylhäältä alas. Kirjassa onkin monenlaisia eri hihoja ja malleja, sekä ehdotuksia mallien muokkaamiseen. Sellaisena se on hyvä hankinta. Tein tämän nueleen kaula-aukosta korkeamman kuin ohjeessa ja hihoista hiukan erilaiset kuin ensin kuvittelin. Lanka näet alkoi loppua, joten tein kuin teinkin hihat ilman sileää osuutta. Puserosta tuli todella mukava päällä: saumat eivät tosiaan ota vastaan missään. Tosin uskon edelleen, että saumat ovat tarpeelliset monen mallisisssa neuleissa kestävyyden ja istuvuuvden vuoksi.

Aloinkin miettimään, minkämallisia neuleita olen tehnyt aikaisemmin. Ylhäältä alas raglanlisäyksin on tietenkin Baby cables and big ones too. Alhaalta ylös, raglanistutuksilla oli Colette. Alhaalta ylös, pyöreällä kaarrokkeella on edellinen pusero selä Tangled Yoke cardigan.
Oma suosikkini saumattomaksi puseroksi on perinteinen kalastajaneule gansey. Alla kuvat veljeni vaimolle tekemästäni ganseystä ja hihan alusesta: sinne neulotaan kiila, joka antaa ihanan liikkumavapauden. Näitä puseroita olen tehnyt useita, sillä ne ovat aika perinteisä ja tosi mukavia yllä, ohuen langan ja saumattomuuden vuoksi.



Neule tehdään alhaalta ylös pyörönä, ja kainalokiila lisätään samalla. Etu-ja takakappale neulotaan erikseen ja silmukoidaan yhteen.Hihan silmukat poimitaan reunoilta, ja kiila kavennetaan alaspäin neuloessa. Etuna vielä se, että jos hihansuu kuluu rikki, sen voi neuloa uusiksi alaspäin.



Tässä vielä koko kuva. Rakastan pintaneuleita, jotan tätä oli kiva tehdä silloin v. 2005.

Kaiken kaikkiaan haluaisin tehdä tästä neulevuodesta kokeilujen vuoden. Venyttää rajojani neulojana ja käyttää uusia tekniikkoja ja lankoja. Koettaa kestää sitä epäuskoa ja epävarmuutta, mitä uuden tekemisen kanssa aina on. Listallani on ainakin aidon Fair Isle - neuleen tekeminen ja eestiläisen pitsin neulominen. Entä lukijani, mistä te haaveilette?

Neulominen on extreme-laji

Neulominen on joka kerta kuin hyppy tuntemattomaan. Ilman turvaköyttä. Ilman ensiapuryhmää, joka paikkaa ongelmat. Oikeastaan neulominen on ihan mahdotonta. Ajatelkaa nyt: ota joitain satoja metrejä lankaa, terävät tikut eli puikot ja tee sekä “ kangas” että mittojen mukaan istuva vaate. Samalla kerralla. "Perinteinen" suomalainen neuloja tekee kappaleet kuten ompelija ja ompelee ne yhteen. Nyt perinteinen neuloja uskaltaa kokeilla - ja hyppää oikein vauhdilla.Varmuuden vuoksi langan rittävyys on ongelma eikä varastosta kaivettua merino- Woollia ole vuosiin saanut kaupasta.


Toki sitä oppii ja osaa kaikenlaista. Siltikään ei koskaan tiedä, onnistuuko lopputulos. Hyppy suureen tuntemattomaan on kyseessä tässä projektissa: ylhäältä alaspäin neulottava pusero istutetuilla hihoilla. Benji-köyteni on uusi ennakkoluuloton ohje, joka lupaa, että tämä tapa on niin helppo ja kätevä, kun ei tarvitse ommella kappaleita yhteen. Minä kun tykkään neuleen ompelusta...
Aloitusilmukat luodaan hartialle. Neulotaan kainaloihin ja laitetaan silmukat odottamaan. Puretaan etukappaleen aloitusssilmukat olalta ja neulotaan kainaloihin asti. Niin tietenkin, kaula-aukon muotoilut menevät eri tahdissa kuin hiha-aukon... pelottavaa. Miten minä näin päin neuloen voin tietää, minkälaisen kaula-aukon haluan? Tuleeko tästä eläjää lainkaan?


Mukavuusalueelle tullaan, kun neulotaan vartaloa ympyränä, helmaan asti. Tämänhän minä osaan. Paitsi että jotain syystä helma rullaa niin maan vimmatusti. Mutta kun poimitaan silmukat hiha-aukosta ja muotoillaan pyöriö lyhennetyillä kerroksilla... pudotaan aina vain kiihtyvällä vauhdilla. Jotenkin vaikeaa ja kummallista.



Mallissa annetaan “vaihtoehtoja” jotka tuntuvat lähinnä huvittavilta. Miten voi tässä vaiheessa tietää, minkälaisen hihansuun haluaa? Niinpä päättämätön neuloja tekee varmuuden vuoksi hihat kahteen kertaan. Eli neuloo hihat eriparisiksi ja purkaa rumimman pois. Tervetuloa katsomaan, miten tämän pudotuksen kanssa käy: tuleeko mahalasku vai sittenkin vain jännittävä kokemus, jonka haluaa kokea uudelleen ja uudelleen.

Vuosirenkaita ja lankaa

Voiko (neulojan) viikonloppu enää ihanammin alkaa kuin postipaketillisella lankaa? Pidän itseäni lankojen suhteen melko kaikkiruokaisena enkä kavahda kotimaisia markettilankoja... päin vastoin, taidan neuloa aika paljon eräänkin suomalaisen kehräämön tuotteista. Tämän mallin nähtyäni vain napsahti ja tilasin langat kerrankin ohjeen mukaan Colourwaystä. Heikko punta riitti hyväksi syyksi... ja mielestäni mallin juju on langassa, ei yksinomaan neuleen rakenteessa. Onneksi on jotain valmistakin esitellä:


Malli: " Vuosirenkaita" eli Elizabeth Zimmerman, EPS yoke sweater, mm. löytyy kirjasta Knitting Around
Lanka: Drops Alpaca, 300g ja Drops Fabel, 75g
Puikot: 3mm ja 2,5mm

Langan ostamisesta puheen ollen... Joskus sitä kuvittelee ostohetkellä neulovansa jonkin tietyn mallin. Kävin syksyllä Tapion kaupassa, mielessäni tämä shaalikauksellinen pusero 2- kertaisesta Alpacasta. Kotona mieli kuitenkin muuttuu ja langoista tulee ongelma. Dropsin mallistosta löytyi onneksi toinenkin kiva neule: kaarokkeellinen neuletakki Alpacasta ja Fabelista. Tarkemmin asiaa pohdittuani totesin, että tarvitsen pikemminkin puseron kuin taas yhden neuletakin - joten otin puseron rungon EPS - mallista ja kaarokkeen mallineuleen Dropsilta.

Joulun aikaan katsoimme paljon elokuvia kotiteatterin pimeydessä, jolloin tämä pusero valmistui kuin itsestään. Elokuvaa katsoessa, ilman lisävaloa, ei sen vaativampi suju kuin "ainaoikein ympyrää", joten tein tätä aina pikkuhiljaa eteenpäin. Ohje on erinomaisen selkeä, mutta viimeistely tuotti päänvaivaa: En osaa vieläkään silmukoida kainalon alle muodostuvaa saumaa nätisti. Lopulta hermot pettivät ja tein 3 puikon kavenuksella sauman. Onpahan ainakin siisti, jos nyt ei ihan kaikkien taiteen sääntojen mukaan tehty! Samoin pääntie vaati ainakin 3 eri yritystä onnistuakseen. Nyt siinä on simppeli rullautuva reuna, joka sopii mielestäni mainiosti.

Ja onneksi olen löytänyt sopivan mallin ylijääneelle Fabelille ja Alpacalle. Kunhan saan muutaman mallin pois alta, pääsee se puikoille. Ellei mieli ehdi jo muuttua sitä ennen...

Pine tree socks

Malli: Pine tree Socks, Katherine Misegades (linkki ravelryyn)
Lanka :Novita Nalle, n. 75g

Nämä sukat valmistuivat jo viime vuoden puolella, mutta pääsivät nyt esittelyyn. Olen aina pitänyt lehdistä ja puista kuvioiaiheena. Näissä sukissa on kaunis "puu" koristeena, joten ne pääsivät heti löydyttyään Ravelryn jonoon. Ravelry on oikeasti kätevä: malleja keräillessäni ja lankavarastoa kartoitaessani olen onnistunut jopa neulomaan varastosta olevista langoista. Niitä lankoja nimittäin on ihan kotitarpeiksi saakka. Parillekin neulojalle.
Epäröin osallistua lankahamsteri-tempauksiin, sillä pelkään että "pakon edessä" en osaakaan neuloa mitään kivaa ja neulon vain patalappuja. Olenkin Ravelryn avulla löytänyt ihan uuden ilon, kun pystyn yhdistämään mielenkiintoisen uuden mallin jo varastosta löytyvään lankaan.

Malli on silmukantarkka - kaaviossa on tosiaan joka ikinen tämän sukan silmukka! Varsin helppo neuloa, ja kantapää oli kerrassaan uutuus: Silmukoita lisätään kantapään "reunoissa" ja lopulta tehdään kantapää edestakaisin neuloen, kavennukset kuten Suomen suosituimmassa kantapäässä. ( Joku lukija ehkä tietääkin mistä kantapäästä on kyse?) Mallikuvio tulee aivan alas asti ja vetää mukavasti sukkaa kasaan, joten nämä ovat hyvin istuvat. Pienijalkaisena neuloin jalkaterään vain yhden mallikerran verran.

Sukkien kuvaaminen oli taas kerran hankalaa: koetin olla daideellinen jalat seinällä. Olisikohan jo sukanpingottimien aika?

Alla seuraava työ: EPS*- menetelmällä toteutettu pusero. Vielä kaula-aukon viimeistely ja hiukan päättelyä, niin tätä ehkä kehtaa esitellä tarkemmin. * Elizabeth Zimmermannin Percentage l. prosentti-ohjeen mukaan tehty, löytyy mm. Knitting around- kirjasta