Loskarajalla

Sätiedotuksen mukaan loskaraja kulkee Oulun korkeudella. Sen uskon: ulkona litisee, lotisee ja räystäiltä tippuu sulamisvesi. Talitiaiset ovat jo aloitaneet kevätlaulut. 

Neulojat varmaan hurahtavat pian keväisiin virkkausprojekteihinsa. Missä se talvi on? Joko se on ohi? Vieläkö voi neuloa villaa? Pessimisti tuttavani veikkaili maaliskuun aikana satavan kuitenkin  metrin lunta, joka ei sula kuin kesäkuuksi. 

Pipon malli: Veera Välimäen Contemporary, lankana Hjerte Garnin Vidal Alpaca, 1,5  kerää

Tämä on toinen versio samasta mallista. Vidal Alpaca on kiva tuttavuus: pehmeä, hyvä DK- vahvuus ja kerankin värikäs valikoima. Tosin kokonainen puserollinen on jo sitten hinnoissaan. Nämä langat olivat olleet varastossa jo 2,5 vuotta.

Lapasten malli: omalla silmukkamäärällä, inspiroituminen Jonna Hietalan  Kerällä- kirjasta.

Lankana Lett lopia jämävarastosta. 

Niin, olihan tässä hetken aikaa oikein paukkaupakkasia. Niiden aikana neuloin huvikseni nukitetut lapaset. Idean sain Kerällä - kirjaa selaillessani. Minun piti sovittaa kokoa omaan pieneen käteeni, joten otin silmukat "näppituntumalla." Nukitetut lapaset ovat kyllä ihanan lämpimät. Ja vielä helpot neuloa: joka kolmanteen silmukkaan ja joka kolmannella rivillä neulotaan kaksinkertaisena nukkalanka päävärin kanssa yhteen. Nukkia voisi toki olla tiuhemassakin tai pidempiä kuin minulla. 

Ja katsokaapa mitä postipoika toi tänään: Lisää iki-ihanaa Lett-lopia, suoraan Islannista! Vaikka talvi olisi jo ohi, on Suomen kevät viileä ja kostea ( ja kesä myös, jos niikseen tulee). Viileissä ja kosteissa oloissa on ulkovaatteissa yksi kuitu ylitse muiden: islantilaisen lampaan villa. Se on niin kvyttä, lämmintä, hengitävää ja tuulta pitävää - oikeaa luonnon "teknistä materiaalia". Näistä kauniin vaaleista väreistä kelpaa neuloa jotain keväistä ja kivaa. 

Lopussa kiitos seisoo: Still light 2

Malli: Still light, Veera Välimäki, 100% Rain knitwear

Lanka: Drops Alpaca, vaalea helmäisharmaa 9020

Puikot 3mm

Fiilis: tulipahan tehtyä. 

Lopultakin sain tämän toisen Still Lightini neulottua uusiksi. Kyllä kannatti: Nyt neuleen mittasuhteet sopivan paremmin minun ylleni. Taskujen korkeus on oikea, eikä helmaakaan ole liikaa. Vaan kovillehan se otti, alkaa jo neulomisesta mennä vähitellen maku. 

Tässä vielä vertailun vuoksi 1. yritelmä. Helmaa on ihan liikaa ja taskut roikkuvat kovin alhaalla. 

Jotain muutakin uutta on: kampaajan luona kävi klassisesti, ja hiukset lyhenivät radikaalisti. Jos tarkkoja ollaan, ne saa vielä kiinni. Avuksi tarvitaan vain useampi hiuspinni eikä "poninhännästä" voi puhuakaan,  ei edes pullasudista. Onneksi hiukset kasvavat takaisin, ja onneksi neuleenkin voi purkaa ja neuloa uusiksi, jos vain on tarpeeksi jäärä.

Sitkeää neulomista ja kevään tuntua ilmassa

 Pääsiäisenä paistoi aurinko ja ulkoiluilma oli mitä mainioin.  Jääpuikot katon reunalla, asvaltista paljastuvat läikät ja lintujen kiihtyvä laulu ovat juuri niitä ihania: kevään merkkejä!

Jotenkin vähän lipsahti pintaneuleen puolelle.. kun sitä neuleaikaakin oli. Tässä puikoilla ne samat Karismat, jotka purin eräästäkin tekeleestä. Tämä turkoosi ja vaalea harmaa, vihreästä nyt puhumattakaan inspiroivat kovasti.  Toivon että nyt malli ja lanka kohtaavat hyvin tuloksin! 

Ja Still light numero kaksi on jo toisessa taskussa saakka! Jaksoin purkaa neuletta aika lailla, sillä en tieten tahtoen aio neuloa tästä "ihan vaan kivaa kotineuletta". Tiedättehän, sellaista ei niin hyvää, mutta ihan pidettävää....jonka virheet kuitenkin pistävät silmään. En suoristanut lankaa kastelemalla, sillä Alpaca rentoutui aika lailla. Neulon taskupussia 30 sm supermini- pyöröillä. Vielä  tämä tasku ja pääsen kastelemaan ja pingottamaan neuleen. 

Hyvät ja huonot uutiset

Neulominen on päättynyt, mutta tämä Still light ei kyllä ole vielä valmis. Ehkä se loppumattoman tuntuinen helma olisi voinut olla merkki jostain... Kerron ensin hyvät, sitten huonot uutiset. 

Hyvät uutiset: 

- Yläosa istuu OK. 

- Väri on edelleen mieluinen.

- Malli on edelleen kiva.

-Jos tykkää vaan neuloa eikä välitä että tulee joskus valmista, niin neulomista vielä on!

- Lankaa riittää, ja reilusti sittenkin.

Huonot uutiset: 

- Taskut alkavat 6cm liian alhaalta. ( Vertasin ensimmäiseen Still lightiini.)

-Helma tulee huolestuttavan lähelle polvia. Tämä jos mikä on hupaisan näköistä komeat 150cm pitkän Prosessineulojan yllä. 

-Purkutöitä on luvassa, ainakin puolet tässä kuvassa näkyvästä täytyy purkaa ja neuloa uusiksi

-Motivaatio yllämainittuun purkuun ja neulomiseen on kuin tämät maaliskuu: pakkasen puolella. 

Juuri nyt eivät hirveästi piristä hovikuvaajan vinot kommentit " neuleprosessin ihanuudesta." Pakko aloittaa jotain kivaa, jotain pientä, jotain mistä tulisi joskus valmista tai tässä tulee pian syvä epäusko.

Omaksi opiksi merkitsen muistiin: Jos aiot toistaa hyvin istuvan puseron, vertaile nyt ihmeessä sitä tekeillä olevaa siihen hyvään! Se mainio puoli tässä on ompelemiseen verrattuna, että purettua lankaa voi neuloa uudelleen. Leikattua kangasta kun ei voi taikoa uudelleen ehjäksi. 

Ja vielä kerran, jaksaa, jaksaa

" Neulo taskujen jälkeen suoraan vielä 26 cm, ja sitten tee resoria". Neulon uudemman kerran Veera Välimäen Still Light - tunikaa. Tästä näet ensimmäisen versioni. SL on yksi rakkaimmista, eniten käytetyistä neuleistani. Rakastan sen tummaa harmaata väriä eikä itse pusero ole pahemmin kulunut. Mutta  juuri siksi on hyvä idea neuloa toinen, eikö vain? Vaaleampi väri, sama lanka ja sama malli. Kun nyt jaksaisi helman loppuun saakka... Saa sitten nähdä miltä näin vaalea tunika näyttää sitten valmiina  päällä. 

Kun tikuttelee 3mm puikoilla sitä alkaa kaivata jotain nopeaa, hauskaa ja helppoa. Ompelua siis.

Kas, kuvassa näkyy huoleton käsin ompelu-- tämä on Suuren käsityölehden ( 1/ 2013) ohjeella tehty Kahdeksankulmainen neulatyyny. Toki ompelin sen koneella, mutta täyttöaukon suljin aika ronskisti vain käsin. 

Ja tämä pikkuisen hölmistyneen näköinen tintti on samasta Suuren Käsityöleden numerosta oleva linnun muotoinen neulayyny. (Tammikuu 2013). 

Tein nämä niistä aineista, joita kotona löytyi - molemmat olisivat upeita tyylikkäämmistä kankaista tehtyinä. Täytteeksi laitoin Novitan  Hahtuvaista, joka on sopivan kuohkeaa ja pehmeää. Viikonlopun aikan harjoittelin uuden Ottobre Woman - lehden  kansikuvan mallin mukaan viskoositrikoisen t- paidan ompelua. Malli on mainio ja ohje selkeä. Minun puseroni ovat toki yksivärisiä. Treenasin aika lailla reunan kaitalehuolittelua, mutta pitää sanoa että saumuri vie ompelukonetta trikoon ompelussa kyllä 5-0. 

Golden delicious cardigan

Malli: Golden Wheat Cardigan, Veera Välimäki

Minusta tämä on enemmän omenan kellanvihreä - siksi siis Golden Delicious

Lanka: Drops Nepal 8038 vaalea oliivi
Menekki 520g
Puikot: 4,5mm ja 5mm
Napit: Dropsilta nekin 
Fiilis: aika kiva tuli!

Tämä on toinen kerta saman mallin kimpussa - ensimmäinen versioni löytyy täältä. Käytin sinistä takkiani paljon, ihan takkina ulkona ja kotona pehmoisena kääriytymistakkina. Nyt se on kuitenkin jo venvähtänyt ja rikki rakastettu - kotona kehtaa pitää mutta muuten ei. 

Ostin tätä uutta Nepalin väriä Lumoavasta Langasta, mielessäni oli silloin toinen neule. Sitten välähti: miksi en neuloisi salonkikelpoista versiota niin mainiosta mallista? Eikä tässä pitkään nokka tuhisut näin paksuilla puikoilla. Ihan kuin olisi sen huivin jälkeen varastoitunut neule- energiaa. Tai sitten olin hyvin treenattu! Tein kuitenkin muutoksen: tämä takki on sileää neuletta, toisin kuin ohjeessa, joka on sileää nurjaa. 

Rakastan epäsymmetristä etuosaa, pehmoista kaulusta ja sitä että malli näyttää kivalta kiinni tai auki. 

Voin suositella lämpimästi kaikille kivaa, vähän paksumpaa neuletakin mallia etsiville. Oma lankani oli hiukan ohuempaa- tiheyteni oli 16s/ 10 sm, kun ohjeen mukainen tiheys on 15s/ 10cm.  Se oli helppo korjata hiukan laskemalla kokoja ja soveltamalla. 

Contemporary- pipo

Malli: Contemporary, Veera Välimäki ( ravelrystä)

Lanka: Wendy merino dk, menekki 76g

Puikot: 3,5mm 

Mainio pipomalli tämä! Kuva ei tee palmikoille täyttä oikeutta. Selkeästä ohjeesta huolimatta tämä ei ole ihan yhden illan pipo - palmikot ja myssyn pituus vaatisivat sitten aika pitkä illan. Ohje on huolellisesti kirjoitettu ja kauniisti editoitu. Pipon lisäksi mukana on ohje kauluri-huiviin. 

Mikä siinä muuten on, että pipot vaan näyttävät paremmilta, jos hiuksia näkyy alta? Tai ainakin siltä minusta tuntuu. Tässä pipossa mainiota on pitkä pää, jonka saa takaa tungettua pipon laskoksiin. Tykkään tämän tapaisista pipoista paljon - oikeinkin istuvat, pyöreäkupuiset pipot kun pyrkivät nousemaan itsetään päästä pois. Tämä pysyy kiltisti paikallaan. Lanka on mukavan kuohkeaa ja pehmoista merinoa, juuri sopivaa pipoksi. 

Ankkurinappi

meri on musta ja aallot rantaan lyö

Sinua ja laivaa odotan joka yö

kun kohdattiin / oli pimeää

kun erottiin / oli pimeämpää.

ankkurinappi / vain muistoksi jäi,

ankkurinappi/ Sinun puserosta jäi

- J. Karjalainen

Malli: Gathering stripes, Veera Välimäki 

Lanka: Novita Wool "uusi"petrooli  ja valkoinen, yhteensä 360g kokoon 36" 

Puikot: 3,5mm, hihassa Addin 30 cm pitkät minipyöröt Titityyltä.  

(Huom! Sukkiin käytän kaksia 40 cm minipyöröjä)

No, eivät fiilikset ole misssään nimessä samat kuin laulussa. Prosessineuloja viihtyy hyvin aurinkoisilla lenkkipoluilla ja mukavissa sohvannurkissa, ei niinkään myrskyävillä rannoilla kaipaillen. Kun etsin tähän puseroon sopivia nappeja, nuo ankkurinapit vaan iskivät ja lujaa. 

En edes osaa kuvitella tätä puseroa muulla värityksellä kuin sini/ turkoosi - valkoinen. Mielessä kun väikkyvät klassiset mariniere- puserot, esimerkkejä löytyy vaikkapa ranskalaiselta St. James - merkiltä.   Lopulta uusi Wool edullisine hintoineen sai minut valitsemaan väriksi turkoosin. Wool on kovin laskeutuva lanka, ja sillä on minun tiheyksilläni taipumus lörpsähtää pesun jälkeen. Malitilkku on siis enemmän kuin tarpeen.  

Olen kahden koon välissä ja laskin itselleni sopivan 36" koon silmukat. Hihansuiden suhteen olen kahden vaiheilla, taidan purkaa hihaa kyynärvarren verran, ja kaventaa vielä lisää ranteeseen päin. En pitä liian lötköistä hihansuista, ja käännetty reunus on suhteellisen painava myös. Vielä siis pieni fiksaus, jos vain löydän sen kadonneen minipyörön jostain... 

Sininen neule, taas!

Malli: Golden Wheat Cardigan, Veera Välimäki

Lanka: hyvin marinoitun Novita Saana, 6 kerää

Puikot: about 5mm

Fiilis: Super!

Poikkeuksellista kyllä, olen malttanut riisua tämän neuleen kuvausta varten. Kuten ehkä blogin lukijat muistavat, minulle oli kertynyt varastoon reilusti sinisiä lankoja. Nyt niistä on syntynyt

Laar ja Effortless Cardigan, ja tämä Suuri Sininen.

Ohjeeksi valikoitui Golden Wheat- ehkä siksi että tykkään Veeran neulemalleista. Niissä hyödynnetään neulojan näkökulmaa, jossa luodaan samaan aikaan niin materiaali, pinta kuin mallikin. Niin, ja langan tiheys sopi ohjeeseen hyvin.

Ensin ajattelin, että tästä tulee taas sellainen " tulipahan neulottua" - juttu. Mutta kylmempinä kevätpäivinä tämä on ollut napakymppi. Keväisen takin alla tämä on lämmittänyt monena tuulisena päivänä. Saana, joka on täyttä villaa, on kuohkeaa ja joustavaa. Tätä takkia ei tarvitse avata, sen kuin vain vetää pään yli.

Moitin Saanaa siitä, että se lenkkiytyy herkästi. Neuloessa jouduin korjaamaan monta kertaa ohuen ohuita lenkkejä. Ikäväkseni huomasin, että kaulukseen on takin vetskari vetäissyt uuden, pienen lenkin.

Malli taasen on ihana neuloa, simppeli ja kiva pidettävä. Hiukan alkaa jo tympäistä iänikuinen " pakkoneulonta" varastolangoista. No, kasvatin varastoani Tapion kaupassa, siellä kun on Dropsin ale! Eikä tällä kerralla tullut sinistä lainkaan :D

Palataan pian, sillä sukat ovat uhkaavasti valmistumassa...

Tutkielma raidoista

Stripe study shawl, Veera Välimäki 100% Rain - blogista

Lanka: Cascade Heritage Silk, 200g Lankaideasta Tampereelta (On muuten juuri nyt vielä tarjouksessa...)

Puikot: Olikohan 3,5mm

Tämä on todella kaunis ja hauska huivimalli. Ravelrystä löytyy toinen toistaan kauniimpia väriyhdistelmiä - esimerkiksi eri väreillä tehtynä raidat ovat tosi kivat. Yksinkertainen kun olen, tein huivin niistä yhteensopivista väreistä mitkä taannoisella visitillä löytyivät. Onneksi värit passaavat hienosti myös kevättakkiini!

Hertage Silk on todella miellyttävä lanka; pehmeä ja vähäisen silkkimäärän ansiosta ylellisen tuntuinen. Suosittelen lämpimästi huiveihin.

Neulomisen suhteen minulla on ainakin keskikokoinen neuleplääh. Puikoilta valmistuu ihan näillä hetkillä kyllä Veeran Golden wheat cardigan, joten neulonut olen kyllä. Näin keväällä on vain takki tyhjä töiden vuoksi, ja vielä pitäisi hiukan jatkaa. Uudelleen viritelty liikuntaharrastus vie sekin neulonta-aikaa.

Luotan siihen, että saan neulevireen takaisin viimeistään Ysoldan kirjan Little Red in the City - ilmestyessä tähänkin osoitteeseen. Käykää tekin ihastelemassa malleja - tässä Ravelryssä ja tässä Ysoldan blogista. Kirjan pitäisi tulla painosta muutaman viikon sisään.

Samoin odottelen,tosin en henkeä pidätellen, Knitscenen kesänumeroa, jossa on varsin kivan näköisiä neuleita. Jos lehti on ilmetynyt Amerikassa noin viikko sitten, sitä saadaan odotella Suomeen viikko jos toinenkin.

Palataan siis pian, kun saan napit siniseen neuleeseeni...