tiistai 23. helmikuuta 2010

Mitalia odotellessa... Ravelympics 2010



Little Birds on valmis!
Malli: Ysolda Teaguen Little Birds, Twist Collective
Langat: Jamieson's Shetland Spindrift, pääväri Eesit, vihreä Leprechaun ja sininen Clyde blue. Painoa: 250g eli 10 kerää Spindriftiä
Puikot: 2,5mm ja 3mm
Fiilis: mahtava! Kaikkeni annoin, ja sain istuvan, ihanan tuntuisen ja mieltä ilahduttavan puseron!

Tässä ehkä suurin murheenkryyni: kaula-aukko. Nyt pitää heti sanoa, että neulomisessa minua viehättää järjestelmällinen toteuttaminen. Ei haittaa, vaikka malli olisi työläs, kun tiedän mitä tehdä. Osaan muokata useimpia malleja - mutta tässä vaadittiin jo minun makuuni liikaa pohdintaa.
Pelkäsin että omien sovelluksieni tuloksena on epämuotoinen kaula-aukko. Yhtäältä ajattelin, että pyöreä perus- kaula- aukko olisi liian pieni suhteessa neuleeseen. Toisaalta murehdin, mitä jos kaula-aukko on liian syvä/ leveä/ muuten vain hassu. Nyt voin sanoa, että ihan passeli siitä tuli. Ikävä kyllä joudun aina ottamaan sopivan puseron tuohon alle, mutta hiukan laajempi kaula-aukko tasapainottaa tämän puseron mittasuhteita mukavasti.


Tässä vielä action-kuvia. Kun neuloo kirjoneuletta ympyränä, saa ilon leikellä neulettaan. Hurjimmat neulovat vain koko puseron pussina ylös asti, ompelevat koneella kaula-aukon muotoisen sauman ja leikkaavat suoraan palan neuletta pois - siis aivan kuten ompelussa.
Tämä kuva toivottavasti selventää mikä se steek on ja miksi se on kätevä: voi jatkaa mukavasti aina neuloen oikealla puolella, ympyrää.

Tässä vielä tekniikkakuvaa olkapäästä ja steekin reunasta: tämä karvainen Shetlanninvilla teki erittäin siistin reunan leikatessa: näkyy tuossa vasemmalla. Olan silmukat päätellään 3 puikon päättelyllä, ja steekin silmukat siinä samassa. En sitten leikannut steekkiä kapeaksi, vaan kokeilin näin, ja hyvä tuli.

Niin, tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen kirjoneuleeni jota steekkaan - tosin ihan varmasti ensimmäinen kirjoneule, joka valmistui vain vähän yli viikossa! Lukijat, kiinnostaisiko teitä nähdä " arkistojen aarteita" ja pari aikaisemmin tekemääni kirjoneuletta?

lauantai 20. helmikuuta 2010

8. päivä, Ravelympics 2010

Kahdeksas päivä. Tuntuu tosiaan siltä kuin olisi viikon ajan neulonut yhtä ja samaa projektia niin paljon kuin suinkin ehtii. Lihakset hapoilla, flunssaisena tämä on muuttunut ajat sitten tekniikkalajista lähinnä henkisen suorittamisen puolelle: teknisesti sujuu, mutta kestääkö kantti loppuun saakka? Pitää vain hikeä otsalta pyyhkien purra hammasta ja uskoa omaan tekemiseen. Niin kuin aina neuloessa, tätä neuletta tehdessä muistaa että hyvänkin ohjeen ja langan avulla tulos voi silti olla susi. Ja kun teen itse muutoksia, tiedän ketää syyttää lopputuloksesta...

Tässä superlähikuvassa kaula-aukon aloitus. Olen edelisellä kierroksella päätellyt kaula-aukkoa vasten arvioimani määrän silmukoita. ( Itse asiassa päättelin, neuloin muutaman kerroksen, purin ja aloitin uudelleen.) Kaula-aukon muotoilut teen 1 silmukan päässä reunasta, eli jätän siihen yhden reunasilmukan. Steekiä varten loin 9 silmukkaa.

Kuvassa näkyy hyvin tämän langan "karvaisuus" joka pehmenee pestessä tosi nätiksi. Lanka itsessään on aika karheaa, ei nyt käsiin satu, mutta lähellä on. Mallitilkkujen pesusta tiedän, että se pehmenee jonkin verran.

Ja tältä näyttää hiukan ajan kuluttua: tarkoitus on leikata steek auki, kaventaa se 2-3silmukan levyiseksi ja ommella se varovasti puseroon kiinni. Kaula-aukon reunasilmukat poimitaan sitten tuosta reunasilmukasta. Pitäkää peukkuja, että kaula-aukko on hyvä! Nimittäin usko tekemiseen menee kyllä, jos tuloksena on hassun mallinen kaula-aukko ja nätisti leikattu pusero.

Oikeastaan nyt alkaa tämän neuleponnistuksen omituisin kohta. Olen toistaiseksi luottanut hihojen suhteen ohjeisiin, jotka on nätisti tehty kaavioiksi. Mutta seuraava kohta vähän ihmetyttää: pian neulotaan edes-takaisin ensin etu - ja sitten takakappale, samalla kaventaen hihan silmukoita. Pyöriön huipulla kappaleet sitten kohtaavat, ja ne päätellään. Katsotaan, mitä tästä tulee... sian korva vai silkkikukkaro, vähän sananlaskua mukaillen.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

5. päivä Ravelympics 2010


Neuloja neuloo, neule etenee. Vielä ei tarvitse huutaa havuja! Resori oli yllättävän kivutonta tehdä, kun kerran vain voi posotella menemään. Sekä mallineule on tosi helppo, verrattuna esimerkiksi Dropsin tähtineuleeseen. Aivan yhtä helppo kuin kissapusero Colettessa, sanoisin. Ei tarvitse katsoa mallia enää. Koko ajan odotan vaikeuksia siinä kohdassa, kun liitän hihat vartaloon ja ... lasken ja keksin itse oikean kokoisen kaula-aukon. Huh.


Tässä lähikuvaa langanpäiden päättelystä. Raidan aloitus on saumasilmukan kohdalla.

Yksi harmillinen lisä tässä puseromallissa on. Alkuperäisessä on tehty eteen "steek" eli ylimääräisiä silmukoita, joka sitten leikataan auki neuletakiksi. Sellaiseen steekiin on helppo laittaa värinvahidot; nyt joudun päättelemään lankoja joka raidassa x2.
Olen käyttänyt tähän sellaista metodia, että päättelen langan seuraavalla kerroksella siten, että "sidon" langanpään neulomaani lankaan, vähän samoin kuin jos sitoisin pitkiä langanjuoksuja. Eli kieputtelen yli ja ali ja ympäri sovpian matkaa. Luotan, että tämä tarttuvainen villa huopuu itseensä kiinni aika hyvin. (Olen kokeilut myös neuloa kaksinkertaisella langalla, jos malliin sopii, mutta siitä jää aika paksu kohta. ) Jotenkin helpottaa viimeistelyä tämä ajoissa päättely!


maanantai 15. helmikuuta 2010

3. päivä Ravelympics 2010

Ja nyt hihoja on kaksi. Neuletahti hidastuu varmasti, sillä huoltojoukkojen puute on ilmeinen. Puhumattakaan siitä, että päivätyöt leikkaavat kummasti osan neuleaikaa... Hyvä siis, että tein pienen alkukirin, sillä seuraavaksi on luvassa resoria pyörönä 2,5mm puikoilla.
Koska aion tehdä hiukan muutoksia malliin, jatkossa on luvassa myös ankaraa tuumausta, kokeilua ja pahimmassa tapauksessa runsaasti purkamista. Neuloin hihat ohjeen mukaan täyspitkiksi. Koska en ole varma langan riittävyydestä, voin tarvittaessa purkaa hihoista hiukan pois.


Malli: Van Dyke Socks, Wendy D. Johnson
Puikot 3,5mm
Lanka: Käsinvärjätty Pirtin kehräämön kampavilla, värjääjä Arja Koistinen

Ostin langan Sukka Summitin yhteydessä olleilta käsityömessuilta. Ei ensisilmäykseltä ehkä sellainen väri, jota Prosessineulojassa on totuttu näkemään. Väri on hyvin vaikea valokuvattava, valosta riippuen väri on vihertävän rusehtava, sitten taas toisessa sinappinen. Joustavat, istuvat ja värikkäät sukat tuloksena - luulen että kirjassa on pieni virhe kaaviossa, ratkaisin sen omalla tavallani ja hyvin toimi. Rei'istä huolimatta nämä on kiva vetäistä sukkahousujen tai ohuempien sukkien päälle kenkään lämmittämään. Pari reikäriviä ei haittaa.

lauantai 13. helmikuuta 2010

1. päivä, Ravelympics 2010

Ainakin Raverlyn, Team Finland neuleolympialaiset- blogin ja Yarn Harlotin blogin kautta järjestetään neulojien omat talviolympialaiset samaan aikaan Vancouverin kisojen kanssa. Minä osallitun Ravelryn Team Finland - joukkueeseen, lajeina Stash Dancing= neulo yli vuoden ajan varastossa olleista langoista ja Nordic colorwork= kirjoneuleet. Tavoitteen saa jokainen asettaa lajeissa itse: neulojien pitäisi haasta itsensä aivan kuin olympiaurheilijat.

En harkinnut kovin pitkään lajiani neuleolympialaisiin. Kaksikin mahdollista mallia olisi ollut kiva neuloa, mutta molempien langat ovat vasta tulossa tuolta jostain. Olen innostunut kirjoneuleista pitkästä aikaa, joten pengoin lankavarastoani ja törmäsin Little Birds - neuleen lankoihin. Shetlannin villaa, ohjeen mukaiset värit... mutta.

En halua neuloa neuleesta mallin mukaista kietaisutakkia, vaan puseron. Ja tämä neule tehdään kahdella värillä / kerros kuvioiden, 2,5mm ja 3mm puikoilla. Riittääkö laskutaitoni ja kokemukseni neulemallin muokkaamiseen? Entä riittääkö aika? Vielä eilen illalla olin epävarma. Mietin jo vetäytymistä.

Tänä aamuna klo 10 loin hihan silmukat ja aloin tikutella:




Kuvassa tubular cast-on, aika jännä tapa luoda silmukat neulotun kaitaleen molemmista reunoista. Neuloin. Ja tänä iltana klo 21.50 valmiina oli yksi ohjeen mukainen hiha! Läppäri mittakaavan vuoksi kuvassa.



Nyt pitää vain varoa, että rasitusvammat tai kisaväsymys eivät yllätä. Päivitän projektin etenemisestä aina, kun siltä tuntuu ja koetan samalla kirjata muistiin muutokseni neuleeseen.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Hyvään tarkoitukseen


Tikkuajien neuleporukka on laittanut pystyyn oman sytomyssykampanjan, idea on tainnut lähetä Oulun seudulta liikkeelle. Ajatuksen on neuloa kemoterapian vuoksi hiuksensa menettäneille sopivia myssyjä kevään ajan ja viedä ne paikallisen sairaalan osastolle. Siellä "sytomyssyt" jaetaan hoitojen vuoksi hiuksensa menettäneille. Hiuksethan lämmittävät kivasti, mutta voisin kuvitella että päätä palelee ja että päänahka on aika arka, kun hiukset tipppuvat pois...
Malleja on monia, ideana on tehdä omaan päähän sopivia, jolloin valmiita myssyjä tulee sopivasti eri kokoisia. Lankana pitäisi olla pehmeä, hiostamaton materiaali. Minä kokeilin itselle uusia lankoja, joita sain testattavaksi Seinäjoen käsityömessujen yhteydessä. Lisätietoja Tikkuajien projektista löytyy Mallin lykyt - blogista!


Lace trim chemo cap, tässä suora linkki malliin.
Lankana Ketunpäästä Rellana Bambus plus, noin 45g.

Lanka on mukavan kevyen ja pehmeän tuntuista, 50% bambua, 25% puuvillaa ja loput polyakryyliä. Uskalsin tehdä myssyn vaikka siinä on osa keinokuitua, sillä tämä on mukavan hengittävän tuntuista. Vyötteessä suositellaan 4mm puikoja, minulla oli 3,5 ja tiheys oli juuri sopiva.

Race for life 2009 chemo cap, Ravelry-linkki
Novita Cloud, 1 kerä
4mm puikot, 80 silmukkaa

Tämä on niitä malleja, joita ei voi jättää vain yhteen - on pakko neuloa vielä pari! Kiva, sievä ja hyvin joustava myssy, josssa kavennukset on tehty pareittain kahdella välikerroksella.

Malli: Matleenalta
Lanka: Fortrama alpakka, 45g

Ensimmäinen sytomyssyni - virkattu Matleenan mallin mukaan. Mitenniin huomaa, että en ole kovin tottunut virkkaaja? Kyllä se hyvin päähän istuu silti! Lanka oli tässäkin uusi kokeilu, Return. fi Fotrama alpakaa. Bolivialaista alpakkaa, upeissa väreissä - värikartta on laaja. Lanka on tosin aika karvaista tehdessä, valmis tuote on vähemmän " karvainen".

Vielä kuva värisuorastani. Päällimmäisenä vielä maininnan arvoinen lanka, Lankakauppa Kujeesta ihana Adriafil Bucaneve classic. Kahdesta kerästä sain 3 sytomyssyä tuolla keskimmäisellä mallilla! Lanka on todella poskenpehmoista, joustavaa, kuohkeaa merinoa.

Aion jatkaa ja neuloa lisää sytomyssyjä kevään aikana, postaan sikäli kun kokeilen niissä uusia lankoja tai malleja. Nyt alan henkisesti valmistautua Olympialaisiin...

maanantai 8. helmikuuta 2010

Kuin jäitä poltellessa...

...kuluu aika. Sain noin kuukausi sitten inspiraation: juuri tuo neule minun on neulottava! Tiedätte tunteen, joks syntyy kun neulemalli, tekniikka, värit, langat, fiilis vain on kohdallaan, ja mieli tekisi aloittaa saman tien? Minuun iski yksi sellainen malli. Tilasin alkuperäiset langatkin. Katsokaa vain ylemmän kuvan vyötteestä osoite- minua ainakin sykähdytti, kun paketin lähetysosoite on Shetlannin saarilla! Langat tuoksuvat myös shetlanninlampaalta.

Kuvassa esillä kaikki värit - paitsi yksi. Paketissa oli käsin kirjoitettu lappu, jossa sanotaan puuttuvan sävyn tulevan myöhemmin. Ja tämän puuttuvan värin perään olen nyt kysellyt jo kahdesti. Ensin se oli vain "out of stock". Sitten sitä piti tulla värjäämöstä, mutta ei tullutkaan. Ja on edelleen "out of stock". En viitsisi tilata lisää lankaa, kun olen tämän jo kerran maksanut.

Ohjekirjakin olisi - tämä kirja on ilmestynyt 2009 uusintapainoksena, jossa malleihin on käsittääkseni langaksi vaihdettu Alice Starmoren nykyisin käyttämät, yksin myymät Hebridean- langat. Minä olin kuitenkin puristi ja tilasin tämän vanhan 1990 ilmestyneen kirjani mukaan.

Neuloin ja pesin tämän pikkuisen testilapun heti lankojen tultua. Kaikki värit eivät ole kuvassa oikein - juurikin siksi että se harmaa puuttuu - mutta ehkä tuosta voi nähdä miksi tämä iski minuun aika lujaa? Neutraali pohja, raikkaat, kirkkaat värit; tämä kuvio on saanut innoituksensa puron rannalla kasvavasta Mimulus- kukkasesta. Haluasin niin neuloa tätä jo! Saisin ehkä tälle keväälle valmiiksi lämpimän, raikkaan ja iloisen näköisen neuletakin. Kun se värjäri nyt saisi aikaiseksi...

EDIT: Keskiviikko, 10.2. Sain juuri viestin jossa lupasivat lähetää korvaavan langan, sillä puuttuvaa väriä sadaan vasta helmikuun lopussa. Huh.