Oregon cowl & handwarmers

Malli: Oregon accesories kit, Autumn colourway

Sunnittelija Alice Starmore, ostettu Virtual Yarns- nettikaupasta 

Cowl eli kaulahuivi, puikot 3mm 

Lanka: Hebridean 2- ply

Fiiis: aivan mahtava projekti! 

Tämä kaulahuivi? kauluri?  on todella kaunis ja aivan mahtava käsityöprojekti. Suunnittelijan taito näkyy paitsi kauniissa mallissa, myös upeissa langoissa jotka ihan säkenöivät monissa väreissä. Lankojen värit ovat siis suunnittelijan itsensä luomia ja tuottamia. Yksittäinen väri - joista paras esimerkki on väri Selkie - onkin upeasti monenvärisen kirjava. Ei tweedmäisen nyppyinen, ei kahdesta eri säikeestä tehty vaan kirjava jo villasta saakka. "Heathered" on englanninkielinen termi tällaiselle langalle. 

Pakkauksessa on tarpeeksi lankaa kaulurin, pipon, kädenlämmittimien ja kirjoneulesormikkaiden tekemiseen. Lisälankaa on sen verran, että voi neuloa yhden sormikkaan kadonneen tilalle. Se on minusta valtavan hieno juttu! Tämän asustekokoelman idea on neuloa ensin helppo kaulahuivi, sitten pipo, jossa on kavennuksia. Kädenlämmittimellä voi harjoitella pienen ymrpärysmitan kirjoneuletta, ja lopettaa voi sitten sormikkaisiin, kun on jo varma kirjoneuleen neuloja. 

No, minä tunsin tarvetta kaulahuiville ja kädenlämmittimille, joten tein sitten ne. Yhden kädenlämmittimen neuloo parissa illassa, ja kaulurikin eteni varsin nopeasti. Olen neulonut monta kirjoneulepipoa ja -sormikasparia joten ei se ihan osaamisesta jäänyt kiinni :) 

Oregon - malli tulee yhdestä Alice Starmoren kirjoneulemallista, ja se on sovellettu nyt tähän asustesarjaan. Innostuin niin, että ostin pakkauksen heti kun sain siitä tiedon. Samalla hiukan harmittelin, sillä olen aina pitänyt enemmän Oregonista Spring - väriversiona. Viikko- pari sitten tulikin tieto, että tästä keväisestä väristä on myös tehty vastaava neulepaketti. Olisi siis kaiketi pitänyt himmailla vielä hetken ? No, nautin kovasti lankojen kerimisestä, koetilkun neulomisesta ja itse neulomisesta. Ehkä joskus on sitten keväänkin aika, nautin nyt syksyisitä väreistä. 

Syksyn väriversio

Joskus  pelkkä aloitus ottaa oman aikansa. Ennen neulomista nämä vyyhdit piti keriä nätisti. 

Onnistuihan se. Sain hyvän neuvon - oikeastaan tutoriaalin - neuleystävältä, ja tein oman nostepinnen. Vyyhdinpuiden ja pahvisen "kerijäpuikon" kanssa kerin kaikki vyyhdit käsin. En olisi millään malttanut! Sain keriessä hyvin aikaa harkita, tekisinkö pakkauksen ohjeen mukaan ensimmäiseksi kaulurin, pipon, hansikkaat vai kädenlämmittimet. 

Samalla kun kerin, tein myös oman värikartan. Värein merkkilaput tökkäsin vain sisään keriin, mutta eiväthän ne siellä pysy ihan koko aikaa. Neulon joka tapauksessa kerän ulkopuolelta - siistit kerät pysyvät paremmin paikoillaan näin kerittyinä. En halua aloittaa sisältä, sillä sitten minulla olisi lopuksi 14  hyvin löysää keränloppua ja mahdoton sotku lankoja. Varmaankin jos neuloo kokonaisen puseron ja pitää kerän keskeltä aloittamisesta, ei selaista ongelmaa synny. Jokainen kerä kun neulotaan loppuun heti. Nyt en tiedä, neulonko kaikki pakkauksen tuotteet kerralla. 

Keriminen kannatti. Oregon cowl on  nyt puikoilla. Värit ovat hurmaavat, elävät. Hebridean - lanka on pehmeää, tarttuisaa eikä 2-ply kierre hajoa neulottaessa hötöksi. En meinaa malttaa lopettaa neulomista, sillä värien ja kuvioiden keskinäistä leikkiä on niin mielenkiintoista seurata.

Syyskuun statuspäivitys

Puikoille

Eli mitkä langat ja mallit odottavat pääsyä puikoille? 

Puikoille pääsyä odottaa Alice Starmoren Virtual Yarns - yrityksen Oregon kit. Siihen kuuluu AS Hebridean lankoja ja ohje kämmekkäiden, kaulurin, myssyn ja hansikkaiden neulomista varten. Nyt kyllä toivon että minulla olisi kerijälaite! Nämä kaikki kauniit värit täytyy keriä ennen kuin voi aloittaa. 

Puikoilla

Mitä neulon nyt?

Aftur Lett Lopista.Tämä on ilmaisohje Istexin sivuilta, Lett lopia ja muitakin Istexin lankoja saa edullisesti suoraan Shopicelandic.com ista.  Hintoihin ei sisälly alv tai postikulut, mutta pienen tilauksen kulut  jäävät varsin alhaisiksi. 

Nancy Bushin Knot socks Kurpitsan värisestä langasta. Malli löytyy kirjasta Sock knitting Masterclass. Ja kyllä, vaihteeksi neulon neljällä sukkapuikolla, silmukat ovat 3 puikolla. 

Tarkkaan ottaen nämä ovat vielä puikoilla - suloiset pöllölapaset. Nämä kivat pikku kaverit ansaitsisivat kyllä vähän iloisemmat värit.  

Puikoilta

Eli  mitä melkein valmista? 

No, yksi harmaa neuletakin tapainen Cascadesta.  Jonkun pitäisi vain päättää napit, nappien paikat ja tehdä kiinnityslenkit. 

Löytötavaraa

Olen neulonut todella aktiivisesti noin vuodesta 1995 tai 96 alkaen. Näihin vuosiin mahtuu siis yksi jos toinenkin neulepusero, sukkapari, pipo ja lapanen.

Minulla on tapana lahjoittaa eteenpäin sellaisia neuleita, joissa on liian pitkä mitoitus ( niitä syntyy vähän liian helposti) tai jotka eivät vain enää mahdu kaappiin. Mutta on niitäkin neuleita, joista en vain tiedä, mitä niille lie tapahtunut. Yhtä neuletta aloin kaipailemaan Aran Knitting - kirjan uuden painoksen ilmestyttyä - nimittäin St Brigidiä (linkki suunnittelijan omille sivuille)

Kesän alussa vanhempien luona käydessä löysin sen! Tämän St. Brigid:in olen neulonut melko varmasti vuoden 1997 syksyllä. Alica Starmoren Aran Knitting oli ilmestynyt sinä vuonna. Tilasin kirjan jenkki-Amazonista. Rakastuin (- ja rakastan edelleen) kirjan analyyseihin aran- paitojen ja myös kelttiläisvaikutteisten neuleiden tarinoihin ja malleihin.

Opiskelijana minulla ei ollut varaa Novitan Nallea hienompaan lankaan, joten tämä klassinen neule on kuin onkin sitä parjattua sekoitelankaa. Tein alareunaan alkuperäisen mallin mukaiset hapsut, jotka on nyt otettu pois.

Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kelttiläisiä palmikoita käyttävä Alice Starmore - neuleeni, jotan se oli joutuisaa neulottavaa. Totta puhuen tahtoisin neuloa tämänkin mallin uudelleen, laadukkaalla villalangalla. Moni on versioinut tätä neuletta, katso vaikka Ravelryn puolelta.

Hauskaa oli löytää vanha tuttu. Uskomatonta on sekin, että Aran Knitting- kirjasta pydettiin tässä vuosien 1997- 2010 välillä kolminumeroisia summia netin käytettyjen kirjojen myyneissä. Eivätkä ne numerot alkaneet ykkösellä! Nyt jokainen halukas voi ostaa kirjan uusintapainoksena vähän reilulla kahdellakymmenellä eurolla. Suositelen mitä lämpimimmin jokaiselle, jota kiinnostaa tietää miten aran - ja kelttikuviot ovat syntyneet - ja joka tahtoo neuloa jonkin kirjan upeista malleista. Jotain sopivaa löytyy jokaiselle neulojalle ja lämpimän vaatteen tarvitsijalle.

Lukija, oletko sinä koskaan löytänyt jo kadonneksi luulemaasi käsityötä/ neuletta? Miltä se tuntui?

Burnout

Kuvassa Eala Bhan- ohje neulesession jälkeen. Tämä ohje jatkaa samaan tapaan 11 A4 - tekstisivua, ml. kaaviot

Oletteko koskaaan olleet vain lopen kyllästyneet neulemalliin? Hyvästä tahdosta huolimatta neule ei vain ota valmistuakseen. Aina sitä vähän kerrassaan neuloo, mutta mallli on ehkä liian tylsä tai turhan vaativa, ja neulomisen ilo loistaa poissaolollaan. Toki Floricaa ohuemmasta langasta, 3mm puikoilla ei välttämättä ihan parissa viikossa polkaista näin tiivistä palmikkoneuletta, mutta kuitenkin...

Pakko oli välillä tehdä jotain muuta. Ekslusiivinen lanka vaihtui Nalleen ja malli löytyi myös Novitan kesä 2008 numerosta. Paljon enemmän perusmeinikiin ei voi päästä!

Nämä sukat ovat parane pian- lahja, ja lahjansaajan jalka on omaani 3 numeroa suurempi, siksi sukka näyttää hassulta jalassani. Koetan saada pitsikuvion paremmin auki. Lankaa kului noin 90g koon 39 sukkiin. Ja oli kuulkaa helppo neuloa!

Tässä vielä hiukan kuvia EB:stä. Kaulusta en ole vielä ommellut kiinni, ja silmukkamerkit näkyvät. Olen neulonut aika lailla sinnillä molemmat etukappaleet, ja kauluksen. Ompelin saumat ja tein nappilistan viimeistelyt, kaikki sillä ajatuksella että hihojen valmistuttua on takki myös valmis.

Onhan siinä palmikoita, kyllä... mutta aika tylsiä palmikoita kuitenkin. Suurin jännitys ja hankaluus ovat lisäykset ja kavennukset, joita tehdään milloin keskellä, milloin sivussa. Katsokaa vaikka ylintä kuvaa; olen ruksaillut millä rivillä menen ja mitä olen tekemässä...

Kaunista on taas palmikoiden lopetus sievästi silmukaksi

Ja aloitus. Pidän erityisesti Elsebeth Lavoldin ja Alice Starmoren palmikkoneuleissa niistä vähän epätavallisemmista palmikoista, jotka alkavat tyhjästä ja kietoutuvat limittäin ja lomittain... kuten esimerkiksi St Brigid. Neuloin oman versioni Nallesta silloin joskus vuonna 1998, ja se on kadonnut aika päiviä sitten. Ehkäpä olisi kanattanut tehdä uusi, tästä hiukan slimmatusta uudistetusta ohjeesta...

Tässä neuleessa alun ja lopu välissä toistetaan todella puuduttavaa kaaviota... no, onhan se helppo, mutta... Tämä neule jää nyt jäähylle, toivottavasti ei lopullisesti. En vain jaksa tahkota tätä enempää nyt. Sen sijaan jonossa on kaikenlaista pientä ja mielenkiintoista, joten palataan niihin pian.

Mikä on Pyhän Graalin lanka?

Neulojien kesken on aina puhetta langasta. Mikä lanka oli hyvää, mikä huonoa. Mitä ei enää koskaan halua neuloa, mikä kestää käytössä... Ja niistä ihanista langoista on aina puhe.

Usein keskustellaan langan eettisyydestä ( mulesing -vapaa merino, luomu), alkuperästä ( sama turkkilainen tehdas tekee suomalaiselle ja amerikkalaiselle merkille saman langan eri vyötteellä), laadusta ( kulutuksen ja värin kesto, solmut). Ja erityisesti hehkutetaan niitä unelmaisia lankoja. Jollekin se on Wollmeise, toiselle quiviut, kolmennelle silkki.. ja joillekin se erittäin harvinainen bradpittinp*rsekarvasta tehty lanka.

Eräällä foorumilla verrattiin täydellistä tuotetta Pyhään Graaliin, ja kirjoittajat sanoivat löytäneensä oman Graalin maljansa, kun se täydellinen tuote on pitkällisten etsintöjen jälkeen löytynyt. Nappaan sieltä tämän vertauksen lankojen maailmaan. Mikä on sinulle, lukija, se HG - lanka?

Tämä voisi olla minulle se hienoista hienoin lanka. Tähän lankaan liittyy minulle niin paljon merkityksiä jo ennen paketin avaamista. Puhumattakaan langan tunnusta kädessä: kuohkea, mutta ohut. Ja nuo värit: ne melkein kimaltelevat, sinisen ja vihreän eri sävyt. Metriäkään en ole vielä neulonut, mutta olen aivan myyty.

Olen ollut reilut 10 vuotta Alice Starmoren neuleiden suuri ihailija. Olen hankkinut lähes täydellisen kokoelman hänen loppuunmyydyistä kirjoistaan. Vuosien varrella olen neulonut lukemattomia kalastaja- ja palmikko ja kirjoneuleita, mutta vain yhden lähellä "virallista" lankaa: Border pattern cardigan.

Alice S. tarina on pitkä ja monivaiheinen. Sanottakoon, että tämä armoitettu suunnittelija tuntee hyvin tarkasti erilaisten neuletraditioiden taustat. Onpa hän käynyt Suomessakin tutkimassa meidän perinteitämme joskus 1980-luvulla. Perinne uudistuu hänen käsissään jatkuvasti. Parhaiten AS tunnetaan ehkä Henry Tudor - mallin myötä; sillä hänellä on aivan huikaiseva värisilmä.

Virtual Yarns - yritys myy hänen mallejaan valmiina pakkauksina lankojen kanssa. Firma toimii Skotlannissa, Hebridien saarella. Olen aina ajatellut niiden olevan liian kalliita minulle... kunnes. Aran Knitting -kirjasta ilmestyi uudistettu laitos, jossa on myös uusi malli. Eala Bhan - kaunis joutsen on istuva palmikkoneulatakki. Ja siihen uskalsin minäkin ostaa aidon AS-langan! Kun olen oikein varoissani, hankin a) paksumpaa lankaa b) kirjoneulepakkauksen VY:ltä.

Siinä ne nyt ovat. 425g lankaa. Ja yksi onnellinen neuloja :)

Materiaalit kiertoon...

Olipa kerran gansey - neule. Mallinsa on Norfolk, ja se löytyy kirjasta Fisherman's Sweaters. Kaikkien kalastajaneulekirjojen Äiti, suunnittelijana kun on perinteen tuntija ja uudistaja Alice Starmore.(Ravelrystä löytyy parhaiten kuvia kirjan malleista)

Norfolk on aito, saumaton gansey. Neulottu noin 3mm puikoilla, alhaalta ylöspäin. Kainaloihin on sijoitettu liikkumavaraa antavat kiilat. Hihan silmukat on poimittu kädentieltä ja neulottu ranteeseen päin. Näin voi helposti neuloa uudet hihansuut, kun alkuperäiset rispaantuvat käytössä.

Lankana on Frangipanin 5-ply guernsey wool, tiukkakierteinen 100% villalanka.

Mistä nimi Norfolk? Ilmeisesti yläosan kuvioneule on tallennettu muistiin juuri Norfolkissa, Englannin itärannikolla.

Mutta. Tätä nimenomaista puseroa ei tule koskaan pidettyä. Viisi vuotta se on odotellut kaapissa, vieressään lähes kokonainen 500g kartio samaa Frangipanin lankaa. Värikin on kalastajan ( ja vielä enemmän laitesukeltajan) puseroon sopiva Ocean Deep.

Niinpä pienen, ahkeran hetken jälkeen on tuloksena tämä: lankaa, joka odottaa uutta tulemistaan. Kastelun ja kuivauksen jäkeen tämä on vielä kelpo lankaa käytettäväksi toiseen, parempaan puseroon. Ganseyhyn tietenkin - minun mielestäni ganseyn rakenne on nerokas ja mahdollisuudet monet. Nyt vain pitäisi vielä valita se oikea malli... olisiko se Fulmar ( rav link) vai kuitenkin Caister gansey (rav link) ?

Lisää näitä kauniita kalastajaneuleita löytyy mm. Country weekend knits - kirjasta, tekijä Madeline Weston. Näin kirjan suomennettuna nimellä Kauniit neuleklassikot jossain halpakaupassa noin 15 € hintaan... voin suositella teosta painokkaasti kaiklle perinteistä - ja niiden uudistamisesta kiinnostuneille!

Border Pattern Cardigan on valmis

Malli: Border Pattern Cardigan, Alice Starmoren kirjasta AS' Book of Fair Isle Knitting.

Lanka: Värit ja ohje kirjan 1. painoksesta, 11 eri väriä Jamieson& Smithin Shetland Jumperweight -lankaa.

Koko: 38"

Puikot 2,5mm ja 3mm

Yllätys: Vaaleaa pohjaväriä kulutin 1 kerän enemmän kuin ohjeen mukainen metrimäärä, ja tiukille meni!

Tässä kommenteissa kaivattuja "action" kuvia! Olen itsekin sitä mieltä, että tämä on vähän reilusti mitoitettu minulle, voisi olla joka suuntaan pienempi. Mutta ei tämä isompi koko huono ole, menee hienosti takin alle ja toimii päällysvaattena. Neule on lämmin mutta ei tukahduttava, kevyt ja huomaamaton päällä.

Tässä hivenen tärähtänyt kuva nappilistasta nappeineen: ompelukoneliikkestä löysin kauniit, hieman vanhahtavat napit.

Tässä neuleessa on paljon perinteistä - ja jotain ihan vastustamattoman uutta. Perinteistä on tekniikka ja lanka. Vain kahta väriä per kerros, kirjoneuletta vain oikealta puolelta neuloen. Lanka on hiukan karkeaa, herkästi katkeavaa mutta kevyttä Shetlannin lampaan villaa.

Perinteistä on myös kuviointi: Fair Isle- neuleissa on usein vaakasuoria, toistuvia ja säännöllisen eri levyisiä kirjoneuleraitoja, joissa värejä ja raitojen leveyttä rytmittämällä saadaan kaunis kirjoneulepinta.

Uutta taasen on neulesuunnittelijan, Alice Starmoren oma panos: Tämän neuleen innoittajana oli "joen varrella kukkineet Mimulus-kukat", joista on pieni valokuva. Hän kertoo kirjassa kuvin ja sanoin miten jokin asia innoittaa keksimään väri - ja kuvioyhdistelmiä. Erikseen katsottuna lankojen värit eivät vaikuta kovin kummallisilta, mutta valmis väriyhdistelmä on minusta upea! Keväinen, valoisa, kukkiva, muttei rehevä.

Kokonaisuutena tämä kirja onkin ihan huikean innostava teos, jossa on historiaa, tekniikkaopastusta, mallineuleita, neulemalleja sekä vielä vilkaisu yhden maailman taitavimman neulesuunnittelijan työprosessiin. Ja tätä uskaltaa kehua, sillä kirja julkaisiin uudelleen viime vuonna.

Hyllyssäni on toinenkin Fair Isle - kirja jota kehtaa kehua; Sheila McGregorin Traditional Fair Isle Knitting. Erittäin hyvä opus, joka sisältää historiaa, tekniikkaa, sekä runsaasti mallineuleita ja vinkejä niiden käyttämiseen; taas yksi "aution saaren" neulekirja, jonka pohjalta voisi neuloa vuosia ja vuosia kyllästymättä. ( Varsinkin kun tällaisen suuren kirjoneuleen tekemiseen menee tosi kauan).

ps. olisi hauska tietää, onko teillä lukijoilla ollut vastaavia projekteja, jotka eivät halunneet vamistua, ja miten niille kävi?

Kärsivällisyys koetuksella

Olen melko projekti-uskollinen neuloja. Nautin alusta loppuun tekemisestä, opin tehdessäni ja syvennyn yhteen asiaan kerrallaan. Niinpä pidän ohjeen mukaan neulomisesta ja muokkaan vain tarvittaessa. Voitte uskoa, hyvät lukijat, että projektin jumiutuminen langan loppumisen vuoksi ärsyttää. Korvikkeeksi aloitettu sukka ärsyttää. (No, yksi sukka on jo valmis ja toinen kantapäässä).

Poikkeustilassa aloitin kuitenkin ihan neuleintoa purkamaan huvin - tästä pitäisi tulla Echo Flower- huivi.

No, Jamieson& Smithiltä tuli lanka tällä kertaa 14 päivässä. Nyt on molemmat hihat neulottu, resori tehty kaula-aukkoon ja etukappaleisiin. Tässä siis tilanne tänä aamuna: suurin osa kuvan langanpäistä on jo neuloessa päätelty, mutta ei aivan kaikki.

Päättelyn lisäksi hihojen ja nappilistan viereiset steekit piti kaventaa 2 silmukan levyisiksi, sitten huolitella ompelemalla päälle pistoja pohjavärin langalla. Tämä on muuten huomattavasti jännittävämpää kuin joku steekin leikkaaminen! Pelivaraa reunasilmukoiden purkautumiselle ei ole paljoa. Huolittelin ensin toisen nappilistan reunan, huomaisin, että siitä tuli ruma, pömpöttävä reuna... ja purin pois. Ompelin hiukan eri tavalla uudelleen: edelleen paksu, mutta siedettävä. Aikaa tähän kului rattoisasti F1 - kisoja seuraten 2,5 tuntia.

Nyt takki on liotettu, väännetty pyyhkeen sisässä ja laitettu kuivumaan. Yhtäältä olen vähäsen ylpeä, toisaalta olen kurkkuani myöten täynnä tätä työtä ja toivon, että siihen ei enää tarvitsisi tarttua. Vaan ei. Seuraava ohjelmanumero on nappien löytäminen ja siisti ompelu.

Sitä ennen taidan rauhoittaa hermojani neulomalla vähän pitsiä.

Oikealla puolella

Tämä on siitä kiva neule, että tätä neulotaan aina oikealta puolelta - nopeampaa kuin edes-takaisin tehty kuvio. Mutta ei nopeaa neuloa. Olen käyttänyt tähän vartalo-osaan ainakin reilut 2 viikkoa,joista tosin viikonloput ovat jääneet neulomatta. Koko on 38tuumaa, eli tästä tulee väljän mallinen, ei tosin ihan laatikko.

Lankana ovat tällä kertaa Jamieson & Smithin Shetland Jumperweight, värejä on 11. Ja neulominen on hidasta noiden pikku tiplojen kanssa. "Helppoja ja nopeita" kerroksia on hyvin vähän, mallikerta on 24 kerrosta korkea, eli noin 8 cm.

Tein aivan ohjeen mukaan kaula-aukon kanssa: ensin laitetaan reunassa osa silmukoista sivuun. Minulla ei ole kovin montaa "silmukan pitäjää" joten päättelin ne väliaikaisesti sileämmällä langalla.

Kaula-aukon muotoilukohdat neulottiin ohjeen mukaan vain oikealla puolella, ja joka kerroksen jälkeen katastaan langat. Tein solmut langan päihin lähellä reunaa - ne mokomat päätellään vielä valmiseen neuleeseen! Olisi ehkä kannattanut tehdä toinen steek kaula-aukon kohdalle.

(Hiha-aukon reunassa on toki myös pääteltäviä lankoja) Tässä ennen saksia.
Ja snip. Saksien jälkeen. Hihassa ollaan menossa nyt.

Pikku kilpikonna

Malli: Sheldon the turtle, Knitty.com

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot 3,5mm

Kaksi lelusilmää, polyesterivanua

Sheldon - eli Kilppari - valmistui jo viime viikolla. En kuitenkaan blogannut siitä, sillä tämä söpö kaveri oli lahja kummitytölleni Essille. Eihän yllätyksiä voi paljastaa etukäteen. Essi nimesi kaverinsa Kilppariksi ja oli silminnähden ilahtunut ihan itse neulotusta kilpikonnasta. Tuli hyvä mieli, kun voi noin ilahduttaa toista!

Sheldonin ohje vaati aika tarkkaa seuraamista rivi riviltä. Vartalo-osa varsinkin meni aivan uskon varassa, kun ei tiennyt miltä valmiin pitäisi näyttää. Kilpi neulottiin ensin 2 osassa, ja sitten kuoren alaosa jalka-aukkoineen. Nämä kiinnitetiin vielä I- cordilla, eli neulotiin yhteen.

Eli ei ihan suorviivainen ja nopea, mutta ei kuitenkaan kovin suurikokoinen neulottava.

Kilpparin saa myös ulos kuorestaan! Tämä malli on inspiroinut vaikka mitä eri asuja , mm. Spiderman - Sheldonin. Ehkäpä Essin pikkuveli saa vielä oman kilpparinsa. Niin, ja onpa Sheldonilla oma bloginsakin. Valloittava pikku kaveri!

Ja puikoilla lopulta on tämä Border pattern cardigan. Ei ihan samaa neulomisen iloa ja vauhtia kuin Little Birds, minulla on tässä mallissa "päivän minimikiintiö" eli puolikas mallineuletta tehtävänä.