Sateen todennäköisyys 20%

Malli: Chance of Showers, Heidi Kirrmaier

Lanka: Alize Lino, 75% viskoosi, 25% pellava, 150m/ 50g

Puikot: 3mm 

Fiilis: Mahtava

Kompastuin toukokuussa Kauhavan Kangas- aitan, nyk. Lankava ovella uuteen tuttavuuteen. Lino on nauhamainen ohut pellavasekoite, jota on todella miellyttävä neuloa. Pesun jälkeen lanka hiukan leviää ja himmenee, mutta ei minun käsialallani muuta muotoaan. 

Sain mitä tilain: pienen, perusneutraalin värisen takkisen, jonka voi heittää t- paidan tai topin päälle kun kaipaa hiukan peittävyyttä. Kun olen itselleni rehellinen, tunnustan että kovin kirkkaan värisest kesäneuleet eivät vain ole minun juttuni. Halusin jotain kovin tavallista ja sellaista tästä tuli! Huomautan vielä että etukappaleet ovat tasamittaiset, yläkuvassa takki on hiukan kallellaan. Takaapäin tämä näyttää ihan tavalliselta pikku neuletakilta. 

Chance of Showers - eli sateen mahdollisuus - oli huikaisevan hauskaa neulottavaa. Takki rakennetaan niskasta alkaen sädemäisillä lisäyksillä, tasona neulottavilla hihoilla ja runsaalla ripauksella lyhennettyjä kerroksia. Kaiken kruunaavat vielä pitkät pitsireunukset. Kaikki tämä fingering -vahvuisella langalla tarkoittaa sitä että neuloa saa ja paljon. Mutta mihinkäs sitä tässä on kiire, helteisenä heinäkuun päivinä. 

Omaa pihaa minulla ei ole, mutta onneksi puistossa saa ihastella jasmikkeita ja köynöskuusamaa. 

Takaisin puikoissa

Hei lukijani!

Siitä on ollut pitkä aika kun viimeksi postasin. Toivottavasti sinulla menee mukavasti ja neulominen innostaa? Tämä kevät 2014 on ollut varsin työntäyteistä ja kuormittava aikaa minulle, eikä energiaa, innostusta tai jaksamista bloggaamiseen ole ollut. Tuntuu että olen käynyt läpi aika mankelin, vaikka eihän töiden loppumisessa, muuton järjestelyissä ja asuinpaikkakunnan vaihtamisessa sinänsä ole mitään erikoista. Kovasti ne vain vaativat sitä energiaa, jota normaalisti käyttäisi luovaan toimintaan.

Mutta nyt - Prosessineuloja on takaisin puikoissa. Haluan blogata ja ideoita riittää. En ala tässä esittelemään kevään aikana syntyneitä tai keskeneräisiä projektejani, niiden aika on myöhemmin.

Toistaiseksi saa riittää kuva siitä mitä neulon juuri nyt - Heidi Kirrmaierin Chance of Showers- takkia pellevasekoitteesta. Lanka on uusi tuttavuus Kauhavan Kangas-aitasta, Alize Lino, 75% pellevaa, 25% viskoosia. Metrejä on 50g kerässä 170, joten lanka on fingering - vahvuista.

Voit uskoa, hyvä lukija, että neulominen huvittaa taas! Palataan taas pian uusin kuulumisin.

Prosessineuloja Mari

Shellseeker

malli: Shellseeker, Heidi Kirrmaier eli Pipibird

Lanka: Drops Merino extra fine, valkoinen 01 ja sininen 23

Puikot: Olisiko olleet 4mm... 

Fiilis: tulee tarpeeseen! 

Bongasin Shellseekerin Ravelryssä ja jonotin sen joku aika sitten. Ihastuin fiilikseen: neule kuin collegepusero, mukava ja vielä tasku! (Kahdeksankymmenluvulla lapsuuden ja nuoruuden elänyt aina kaipaa sitä rakasta college-paitaa.) Lankaa oli hankala valita, mitein pääni puhki mm. erilaisia villa- puuvillasekoitteita. Lopulta muistin että Merino Extra Fine on pehmeä, joustava ja siinä on kauniit värit. Lanka on vieläpä superwash-käsitelty, joten voin huoletta pitää ja pestä puseroani. Eikä muuten ole yhtään liian lämmin näille kylmille kevätkeleille!  

Ohje oli taattua laatua ja voin todella suositella tekemään raitojen vaihtumiskohdat  tällä jogless stripe - tekniikalla. ( Stationary jogless stripe, tarkkaan ottaen.) Lanka jousti niin paljon että kohta on varsin huomaamaton.  Tämä malli on aika reilusti mitoitettu. Siksi valitsin yhtä kokoa pienemmän koon aloitukseen ja lisäsin tarvittavat silmukat kainalossa. Kaula-aukosta saa helposti liian suuren! Kovempi puuvillan ja villan sekoite kuten alkuperäisessä ohjeessa varmasti pitäisi kaula-aukon hallinnassa. 

Yksi neuleen viehätyksistä on edessä näkyvä muotoiluraita - todellisuudessa jokaisen keskiedun lisäyksen parina on sivussa kavennus, jotan silmukat vain näyttävät lisääntyvän. Taskun neulominen oli hauskaa- ensin neulottiin taskun "pääliosa", sitten vartalokappale - ja vielä pieni jatke, jotta taskuun saadaan syvyyttä. Lopuksi kaikki tarpeelliset kohdat neulottiin yhteen tai ommeltiin kiinni.

Tykkään lopputuloksesta paljon, mutta kaiken tämän sinivalkoisen jälkeen olen ottanut puikoille reippaita punaisia värejä. Niistä lisää ensi kerralla!