Kiitos kaikille viime postaukseen kommentoineille! Oli kiva lukea kuinka suhtaudutte mönkään meneviin tai jo susiksi osoittautuneisiin neuleisiinne. Kovin tuttuja juttuja löytyi. Neulominen on siitä kiitollinen käsityön laji, että on mahdollista purkaa ja pelastaa uusiokäyttöön materiaali... Ommellessa leikattua kangasta ei enää saa yhtenäiseksi - toki palasista voi tarvittaessa koostaa jotain muuta. Mutta leikattu kangas on leikattu kangas.
Tänä perjantaina ajattelin esitellä nykyiset keskeneräiset ja samalla kertoa neulestrategiastani
Crocus sock, yksi valmis, toinen menossa kantapäässäMinulla on usein kaksi neuletyötä menossa samaan aikaan.
Yhtäältä on kiva neuloa nk. pähkinä purtavaksi - neuleita. Aivan kuin tekisi ristikoja tai sudokua, sellaista pienä aivojumppaa. Optimaalista on, jos yksi keskeneräinen neuletyö on vähän vaativampi. Sellainen, jota täytyy neuloa valot päällä - on vaativan määritelmä. Tätä sukka neuloessa käytössä on magneettinen kaavionpidike, jonka avulla se oikea rivi löytyy helposti.
Strategian toinen osa on neuloa jotain niin helppoa, että se onnistuu pimeässäkin - tai oikeammin, kotiteatterin valkokankaan kajossa. Ja jos ei katso elokuvia valkokankaalta, on tällainen helppo neule juuri sopiva rankan työviikon päätteeksi. Tiedätte varmaan tunteen, kun ajatus ei vain riitä monimutkaisempiin töihin. Silloin laitan aivojumppa-neuleen syrjään ja neulon jotain perustavan helppoa.
Koetan tasapainotella näiden kahden neuleen välillä niin, että molemmat valmistuvat myös ajallaan. (On pakko sanoa että en ihan järjestelmällisesti valitse neulottavia malleja niin että strategia toteutuisi. Mieliteko se eniten määrää :D )
Onko teillä mitään niksejä tai huomaatteko vaihtelevanne neuleita tähän tapaan?
9 kommenttia:
Ihan sama systeemi minulla: pitää olla tv-neule ja vähän haastavampi. (Joskaan ei noin haastava... :) Tällä hetkellä tv-neuleena (meillä ei tosin tv näy, mutta dvd-neuleena!) on ylösalaisraglanina tehtävä kesämekko. Mitä jännempi elokuva, sitä nopeammin tylsä sileä yläosa valmistuu... :D
Sama systeemi täälläkin käytössä :) (kuten myös se kotiteatterikin! ;))
Kaipaan myös eritasoisen haastavia neuleita rinnakkain, tuntuu nälkä kasvavan syödessä. Yhden tekeillä olevan täytyy siis olla jotenkin erilainen kuin koskaaan aiemmin tehdyn neuleen tai virkkuun.
Yksi ihan aivotonkin projekti tarvitaan, jonka ohjeen oppii pian ulkoa koska en printtaa ohjeita. Tämä on myös matkassa kulkeva käsityö. Ja sitten eri väriset työt ovat inspiksen kannalta tärkeitä, en voisi tehdä vaan harmaita neuleita.
Mulla on vähän sama periaate noiden töiden kanssa niin, että telkun ääressä yleensä neulon jotain helppoa,johon ei tarvitse niin keskittyä, se haastavampi työ on yleensä joku virkkuujuttu. Virkkuujuttuja onkin tällä hetkellä kesken neljä, se kertonee jotain mun kyvystäni keskittyä... =D
Tuttua on. Tosin minulla ei ole yleensä kahta neuletta menossa yhtäaikaa, vaan kaksi eri tekniikan käsityötä (esim. neule ja kirjonta). Vaikeampaa niistä teen aamulla kun olen virkeä, ja sitä helpompaa iltaisin kun olen väsynyt enkä jaksa muuta.
Todella kauniit sukat tulossa sinulla!
Upeat sukat puikoilla!
Vähän samaan tapaan menee täälläkin, puikoilla on oltava pari kolme työtä yhtä aikaa, jotta joka tilanteeseen löytyy aina sopivaa neulottavaa. On oltava ainakin ns. "nukutusneule", jota voi neuloa hämärässä lastenhuoneessa lapsia nukuttaessa. Tarkoittaa siis helppoa työtä, jossa ei ole luvassa silmukoiden laskemisia, päättelemistä tai muuuta ns. siirtymävaihetta. Toinen voi olla sitten se "sudokuneule", jota on kiva pähkäillä sitten kun on aikaa ja virkeä mieli.
Usein huomaan laskelmoivani tulevia tilanteita: esimerkiksi jos saan helpomman neuleen valmiiksi, täytyy heti luoda silmukat uudelle helpolle jotta seuraavan illan nukutusneule olisi sitten jo valmiiksi puikoilla :).
Strategiasi vaikuttaa fiksulta. Minä olen sellainen fiilispohjalta runttaaja; nykyään saattaa olla montakin työtä kesken ja vaikka osa vanuu ja venyy, teen ne kyllä ennemmin tai myöhemmin loppuun. Ennen olin yhden työn naisia ja minusta tuntuu, että silloin tuli hitaampaa valmista. Ehkä se on juuri tuo, ettei voi tunnelman ja tilanteen mukaan silloin vaihtaa työtä, vaan aina sitä samaa - loisteputkissa tai kynttilänvalossa. Ja kyllästyttäähän se. Upeat nuo krookuksesi. Mulla on täällä jo kaksi paria sukkia kesken; koetan olla katselematta kuviasi, etten vaan innostu..
Sama täällä. Kesken on aina yksi "matkaneule", yksinkertainen ja yksivärinen pienehkö neule. Sitten "kunnon neule" johon tarvitaan ohjetta ja kaavioita ja silmukkamerkkejä ja muistiinpanoja yms. Ja sitten isompi "jämäneule" joka on yleensä yksinkertainen, mutta lanka vaihtuu niin usein, että sitä voi neuloa vain lankavaraston välittömässä läheisyydessä :)
löysin tänne pitkästä aikaa uudelleen:)
miulla on sama taktiikka, vaikka toivon että joskus tulisin tilanteeseen, jossa olisi vain se yksi kerrallaan kesken. mulla on näiden kahden lisäksi vielä niitä töitä, joihin on mennyt hermo eikä niihin jaksa palata ennen kuin sitten kun saa jonkun raivonpuuskan:)
Lähetä kommentti