Tuplauusinta

Malli: Kingscot, Norah Gaughan, Twist Collective winter 2008

Lanka: Drops Lima, 65% lampaan villa/ 35% alpakka, beige 0619m, menekki 520g

Puikot: 4mm?

Tuplauusinta, sekä malli että lanka ovat jo kertaalleen kokeillut. Tämä on toinen Kingscotini, ensimmäisestä voitte lukea tästä postauksesta. 

Lanka, Dropsin Lima, yritti kertaalleen muuntua Hannah Fettigin Contented Cardiganiksi, mutta pääsi purkuun vartalo-osan oltua jo voiton puolella. Lima on kiva lanka, mutta ei laskeutunut tarpeeksi hyvin Effortlessia ajatelleen. Purin langat ja olen niitä usein pyöritellyt varastoa penkoessani. 

Tänä keväänä iski palmikkoneule- kuume, ja arvoin muutaman mallin ja Liman sopivuuden kanssa jonkin aikaa. Lopulta välkähti: Teen uusiksi - ja paremmin - Kingscotin. Suurta  vikaahan ei ensimmäisessä ole, mutta se on minulle hieman liian suuri -  eikä värikään ole ihan jokapaikan -ja päivän väri. On siis jäänyt vähemmälle käytölle. Sen sijaan tälläinen tylsä peike sopii hyvin monen värin kanssa. ( Ja voin aina purkaa sen ensimmäisen, jos vain varastosta löydän) 

Joitain muunnoksia tein:

- Tiheyteni oli hiukan pielessä, joten neuloin pienimmän koon mukaan saadakseni tismalleen istuvan 36" rinnanympäryksen

- Neuloin helman ja hihansuun resorit suoraan kappaleen silmukkamäärällä, en tuplaten kuten ohjeessa. 

- Neuloin nappilistat samanaikaisesti etukappaleen kanssa, käytin kokoa pienempää minipyöröä saadakseni kierretyt silmukat ryhdikkäiksi. ( Minipyörö siis roikkui mukana neuleessa koko ajan) 

Lopputulos on ensimmäiseen verrattauna hiukan istuvampi, niukempi kaiken kaikkiaan. Koska neuloin pienimmän koon mukaan tuli valmiista neuleesta ehkä aavistuksen liian lyhyt. En kuitenkaan aio neuloa kolmatta Kingscotia ihan heti, sillä olen aika tyytyväinen tähän. 

Prosessipäivitys maaliskuulle 2012

Voisi olla vähän enemmän elämää täälläkin, jos kartoisin mitä neulomisen prosessille kuluu. No, sellaista että teen ylemmässä kuvassa näkyvää hurmaavan hassua reunusta - looped picot bind off on se nimeltään ja muodostaa varsin pirteitä pieniä rinkuloita huvin reunaan.

Ja mikä kiinnostaa juuri nyt? No raidat tietenkin. Joko harmaan ja kirjavan tai hivenen merimiestyyliin petrooli -valkoisina. Raitaisia suunitelmia on vaikka kuinka paljon, pitää oikein hillitä itseään ja suunnitella rauhassa. Värit ne ovat raidoissakin, ja niiden pitää olla juuri mieluisia. 

Ja jotain tuli aivan nappeja myöten valmiiksi. Varastolangasta vieläpä! Lisää kuvia ja faktoja tulevassa postauksessa.

Kevätmyssy

Lisääntyvä valo on ihan hyvä juttu neuleblogin kuvia ajatellen. Joskus valo ulkona voi olla liiankin kirkas ja pitää valaista sisätiloissa. Hovikuvaajani sai aika kivoja valo- ja varjo- kuvia myssystäni. 

Malli: Norie ( Puffin eli Lunni Shetlannissa puhutulla gaelin kielellä)

Mallin tekijä on sama Gudrun Johnston, joka on suunnitellut edellisen postauksen huivin.

Lankana lakkautettu Novita Wool Sävy , noin 70g

Puikot 3,5mm 

Norie on oikein passeli myssy tähän alkavaan kevääseen, jossa keli tuntuu vaihtuvan laidasta toiseen hetkessä.  Vain tuuli, tuo ehtymätön Perämeren luonnonvara, se pysyy. Onneksi myssy tai pipo pitää hiukset jotenkin ojennuksessa.  

Tämä malli on tarpeeksi väljä taiteltavaksi nätisti päähän. Ei tosin näytä hullummalta vaikka antaisi pipon pääliosan "roikkua". Laskeutuvammasta langasta tehtynä voisi toimia tosi kauniisti - esim.   Dropsin Baby Alpaca Silk voisi olla mainio tähän malliin. 

Aivan toisiin tunnelmiin  päästään tässä versiossa, jonka lahjoitin kummitytölleni. Hän ei tosin sanonut piposta puhelimessa mitään - lieneekö ollut vain diplomaattinen? Lankana Novitan Wool, mehukkaan pinkin värisenä. Menekki oli sen suunnilleen 70g. Mallineule on nimeltään Cat's paw eli kissantassu. Reikäkuvio todellakin muistuttaa kissan pehmoista tassua, valitettavasti sitä ei näistä kuvista huomaa.

Flukra

 Malli: Flukra, suunnittelija Gudrun Johnston. Ravelryssä 
Lanka: Malabrigo Yarn Lace, 100% merinoa, 50g. Väri Rhodesian.
Puikot: pitsiAddit, 4mm
Fiilis: aurinkoinen

Olin katsellut tätä mallia "sillä silmällä" jo jonkin aikaa. Sopivan langan valikoituminen vain vaati hetken. Käytin varastossa pitkään lojunutta Malabrigon Lacea joka värinsä puolesta sopii mainiosti tähän alkukevääseen. Lanka on todella pehmeää ja se alkoi jopa huopumaan kevyesti reunusta neulottaessa. Langassa on myös kevyttä värinvaihtelua joka antaa mukavan eläväisen pinnan.

Huvissa on selkeä rakenne ja helposti opittava mallineule. Ensin neulotaan ainaoikein - kolmio, jonka reunalta poimitaan silmukat pitsiä varten. Ja tämä on oikeaa pitsinneulotaa, true lace,  sillä erillistä nurjaa puolta ei ole. Koska koko huivi pitseineen on ainaoikein-neuletta, pitää kavennuksien suunnan kanssa olla tarkkana. Pitsireunuksen valmistuttua tehdään pieni reikärivi, ja sitten neulotaan kolmioreunus. Se tuntui kestävän ikuisuuden, sillä reunus neulotaan poikittain huiviin kiinni. Mutta malli jäi helposti mieleen ja lopulta sitkeys palkittiin. 

Ravelrylinkin takaa näette, että Flukrasta on tehty upeita versioita hiukan paksummasta langasta, mm. Riihivillan Maahisesta. Mieleeni jäi kytemään oma, hiukan "paksumpi" versio - varastossa olisi Wetterhoffin Sivillaa joka saattaisi sopia tähän. Olen aivan ihastunut  mallineuleeseen, se on tarpeeksi looginen minulle, joka en ole niin kokenut pitsinneuloja. 

"Turo"

Meillä käynyt nuori kyläilijä kaappasi tämän lampaan heti nähtyän tiukkaan otteeseen. Kulki hetken ympäristöä tutkien ja kertoi sitten minulle lampaan nimen: " Turo". Eihän siinä muuta täti voi kuin antaa lampaan uuteen kotiin. 

Malli on Novitalta, lankana Novitan valkoinen Softy, jota kului kerän verran. Musta lanka on myös Novitan markettilankaa, Katria kai. Koukku numero 5.  Ehtaa muovia molemmat. 

Ohjeen löydät  Novitan talvi 2011 numerosta.

Silmät olivat vaativa projekti: leikkasin huovasta monen monta palaa kunnes olin tyytävinen. Kiinnitin turvasilmät ommellen. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen.

Turo - ei siis Late Lammas - on aika kookas kaveri, korkeutta tuli noin 17 cm. Ihan amigurumista ei voida puhua. Lankaa vaihtamalla ja koukkua pienentämällä saisi varmasti enemmän taskuun menevän koon, tällaisenaan Turo sopii paremmin kainalohalitteluun. 

Lähikuva saparosta. 

Olen iloinen että varastossa  pyörineistä langoista tuli lopulta jotain tosi hauskaa. Virkkaaminen ei ollut vaikeaa ja sujui todella sukkelasti. Ompeleminen ja täyttäminen taas vaativat vähän ajatusta, kun en ole niin tottunut leluntekijä. Halusin panostaa hyvään ulkonäköön enkä vain lätkiä osia kiinni miten sattuu - niinpä sovittelin korvia, päätä ja saparon paikkaa hetken jos toisenkin.  Saapa nähdä kuinka kauan Turo pysyy valkoisena, niin rajua rakkautta se näytti saavansa osakseen. Olen todella iloinen siitä että lammas oli jokun toisenkin kuin vain minun mieleeni. 

Ensi kerralla, lukijat,  jotain aivan  muuta.