Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, sanotaan. Neulojalla ei taas ole hienoja sukkia. Niin monet pitsisukat, kirjoneulesukat, pätkärääkätyt tai glitter-raidoitetut sukat olen neulonut - ja antanut lahjoiksi. Ennen jännetulehduksen puhkeamista ajattelin laittaa omat sukkani remonttiin. Neuloa kaikista rakastamistani kirkkaista väreistä ja juuri niin monella eri tekniikalla kuin haluan uuden sukkavaraston itselleni. Kuvan sukat ovat käytössä kuluneita, useimmat varpaasta ylöspäin neulottuja sukkia. Wendyn ohjeilla on syntynyt noista kahdet: punaiset ovat mukamas feather and fan-pitsi ja pikkuraidalliset ihan peruscustomoidut polvisukat (Generic toe-up pattern).
Katsotaan, miten tässä käy. Olen edelleen neulekiellossa, vaikka sormiin ei enää satu. Todella käy luonteen päälle istuskella vain tyhjän panttina... Liika netin selailukaan ei ole hyväksi näpeille. Onneksi Ravelryssä oli pitkä keskustelu käsi-ranne ja olkapääongelmista sekä niiden hoidosta. Aion kokeilla Powerballia ja venytyksiä, jospa ne auttaisivat pitämään kädet kunnossa. Nauttikaapa te minunkin puolestani neulomisesta!
A bootmaker's children go barefoot. And a knitter gives away all of her fancy socks and uses the same old faithful socks year in-year out. Before tendonitis put me out of commission for the time being, I planned redoing a new sock wardrobe for mself. Using all of the colors I like and knitting in as many techniqes as I please.
Unfortunately, I'm still under orders not to knit. I feel so useless and bored just sitting and watching TV. Luckily, Ravelry has a long thread on treating hand problems: I'm going to try some stretching and Powerball exercise to prevent further problems.Happy knitting, readers!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti