lauantai 21. toukokuuta 2011

Purkutuomio

Nyt ei auta muu. Uusiksi meni. Tuntien neulominen paljasti totuuden: lanka ja malli eivät vain toimi yhdessä.
Todistusaineisto, hovikuvaajan puutteessa muotiblogityyliin peilin kautta. Ei vain laskeudu, lanka on liian kuohkeaa eikä tarpeeksi valuvaa.

Aivan nättiä jälkeä tästä tuli. Lankana on Dropsin Lima, villa/ alpakkasekoite. Pehmeää, jämäkkää ja miellyttävää neuloa. Malli on Hannah Fettigin Contented Cardigan - hyvin samanlainen kuin Effortless cardigan, jonka tein sinisestä alpakasta. Yläosan koristeena takana ovat hauskat palmikonkierrot..

Mutta kun ei, niin ei.


Siinäpä se. En nyt ryhdy kastelemaan ja kuivaamaan lankoja, teen niin kun neulon nämä uudelleen. Yhtäältä olen tyytyväinen siitä, että en neulonut sinnillä neuletta valmiiksi asti - silloin on vaikeampaa lähteä purkamaan. Enkä tunge keskeneräistä neuletta johonkin soppeen odottamaan etä se mystisesti purkautuisi tai neuloutuisi itsekseeen...

Lukijat, miten te teette kun keskeneräinen neule ei vain toimi? Puratteko heti kun näyttää huonolta? Vai neulotteko kuitenkin loppuun saakka - siinä toivossa että kaikki vielä kääntyisi hyväksi? Vai hylkäättekö tekeleen jemma- nimiseen paikkaan?

13 kommenttia:

Peikkotyttö kirjoitti...

Jemmaan ja syvälle, ärräpäiden saattelemana xD

Irmelie kirjoitti...

Puran oitis enkä edes muistele - siitä tulee vaan paha mieli.

tikru kirjoitti...

Kokemus on opettanut... jos epäilyttää niin ei se toimi, mutta silti voi vähän vielä..

Eli mä usein jätän kappaleen purkamatta, alan neuloa uutta "korjattua" versiota ja tsekkaan toimiiko, useimmiten toimii ja lopulta neulon neuleelta toiselle suoraan :)

mutta siis purkuun ne menee.

kaisa kirjoitti...

Mulla on paha tapa vaimentaa se ääni, joka sanoo, että ei tule hyvä. Neulon monesti valmiiksi ja puran vasta sitten. Helpommalla pääsis, kun purkais heti, kun alkaa näyttää huonolta.

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Useimmiten puran heti, mutta välillä teen jääräpäisesti valmiiksi asti ja puran vasta sitten.

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

Peikkotyttö: niin minäkin teen kun oikein tappio kirvelee...
irmelie: ihailtavan tasapainoista!

Tikru: ahaa, näin siis toimii neulesuunnittelija! Kun ei pura niin voi verrata miten muutokset toimivat...

Kaisa: kyllä tulee itsekin tehtyä. Ihme ja kumma kuinka sitä jaksaa toivoa, vaikka toivoa ei enää paljoa ole :D

Päivi: Minulle käy sitten niin, että sysin sen huonon, valmiiksi tehdyn työn komeron nurkkaan enkä saa intoa koskaan sitä purkaa...

Sipi kirjoitti...

Harmi kun ei toiminut, näytti niin kauniilta!

Jaa'a yleensä, tai ainakin usein, puran heti kun näyttää pahalta mutta viimeksi tein kyllä aavistuksista huolimatta valmiiksi asti..onneksi se neule sitten sopi tyttöselle joten ihan hukkaneule siitä ei siis tullutkaan :)

mokkakissa kirjoitti...

Multa löytyy kaikki vaihtoehdot... purkaa heti, jemmaa vuosia, heittää pois, etsii myöhemmin...

Krista kirjoitti...

Mullakin noita löytyy vähän joka sorttia. =)
Viime aikoina olen opetellut purkamisen jalon taidon, silloin langat tulee helpommin käytettyä uudelleen.

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

Sipi: on se jännä miten hyvin aavistukset osuu joksus oikeaan. Neule oli kyllä hieno tyttäersi yllä :D
Mokkakissa: Eikös olekin jännä miten näiden kanssa käy? Joskus tosiaan on pakko vain haudata se keskeneräinen. En tieäd mikä lienee syy, että inostuin purkamaan tämän...
Koo: tuo on varmasti totta. Jos antaa vielä odottaa sitä purkamista, voi kai käydä niinkin että ei saa aikaiseksi sitä uutta projektia.

Ladetsu kirjoitti...

Minä olen miettinyt tässä eilisesta asti tuota. Juuri nyt neulon Limasta Effortless Cardigania ja siihen toi on tarpeeksi laskeutuvaa(piti sun postauksen lukemisen jälkeen kokeilla pari kertaa).

Mutta epäonnistunut neule harmittaa aina. Etenkin jos pääsee niin pitkälle, että hihat puuttuisi. Been there, done that. Joskus pettymys on niin suuri, että piilottaa neuleen lankoineen kaapin nurkkaan. :D Nyt olen viime aikoina alkanut purkamaan epäonnistumisia, jotta voisin neuloa niistä jotain onnistunutta. :)

Tui kirjoitti...

Kyllä mä puran jos vaan huomaan, että ei tuu kunnollista. Vaikka sitten valmiina, tuolla on laatikossa odottamassa yhden neuletakin langat jotka tuli purettua siinä vaiheessa kun takki oli _kokonaan_ valmis.

essi kirjoitti...

Mä olen alkanut opetella purkamaan heti, kun huomaan, että ei toimi. Opettelu on tosin yhä alussa, juuri lahjoitin tunikan eteenpäin, kun se ei istunutkaan minun päälle. Ja kuten Tuikin, olen purkanut kokonaan valmiita töitäkin...