Suomen kevät yllätti neulojan

Sovitaanko että kevät ja kesä saavat jo tulla? Otin yllä olevan kuvan tänä aamuna Oulussa siinä klo 7 maissa. Lunta tuli niin, että maa oli valkoinen kello 8 mennessä. Nyt iltapäivällä kaikki on onneksi sulanut. 

Mieleeni juolahti esitellä niitä neuleita, joita olen käyttänyt paljon menneenä talvena. Nämä kaikki ja pari muuta kaveria ovat päässeet jo pesun ja/ tai tuuletuksen jälkeen talviteloille. Linkit vievät tämän blogin postauksiin. ( Jos sinulla on kommentoitavaa, jätä kommentti tähän postaukseen, sillä vanhoihin postauksiin jäetyt kommentit jäävät piiloon - en saa niistä viestejä.)

Kuvassa ylhäältä alaspäin ovat

1. Vihreästä Alpacasta Lightweight pullover

2. Karismasta raidallinen kietaisutakki Quintet 

3. Nepalista harmaa Metro- neuletakki 

4. Oranssi Burrard- neuletakki

Nämä kaikki ovat olleet säännölisessä käytössä tänä talvena. Ohut alpakkainen perusragalan on helppo valinta koska vain. Kietaisutakki on ollut tosi kiva, erityisesti lyhyemmät hihat ovat mieleeni. Harmaa metro- takki on juuri sopiva kun tarvitsee hiukan lämmikettä - sehän on aina edestä auki. Oranssi Burrard lämmittää jo pelkällä värillään. 

1. Kaarrokeneule Alpacasta, mukailtu Dropsin ohje

2. Islantilaisen lampaan villaa, Lett Lopista Brynja- vetoketjutakki

3. Kaksinkertaisesta Alpacasta tehty norjalainen kaarrokeneule

4. Mustasta Alpacasta ja kirjavasta Fabelista tehty kaarrokeneule, oma sovellus

Näitä neuleita järjestellessä tuli tehtyä muutama huomio. 

1) Dropsin alpaca on ihan syystä lempilankojani. Odotan että toukokuussa on Dropsin perinteiset alpakkalankojen alennusmyynnit, sillä mielessäni on muutama malli, johon ostain mielelläni langat alennushintaan. 

2) Olen todellakin prosessineuloja. Jokaisesta valmiista neuleesta ei tule rakasta luottoneuletta, vaan paljon on neuleita päätynyt laatikkoon häpeämään, lahjoitettu, myyty kirpparilla tai purettu. Silti olen jokaisen neulonut mielelläni neulonut valmiiksi asti. 

3) Varastoa järjestellessäni ja kevät/kesäneuleita hakiessa huomaan että minulla on ehkä jopa vähän liikaa neuletakkeja. Tarvitsen kesäksi yhden tai kaksi pienempää neulepuseroa puuvillasekoitteesta.

4) Minun pitää hiukan hiljentää tahtia neuletakkien kanssa, ja neuloa välillä vaikka sukat tai huivi. Sillä se turkoosinkirjava neuletakki on nappeja vaille valmis! 

Lopussa kiitos seisoo: Still light 2

Malli: Still light, Veera Välimäki, 100% Rain knitwear

Lanka: Drops Alpaca, vaalea helmäisharmaa 9020

Puikot 3mm

Fiilis: tulipahan tehtyä. 

Lopultakin sain tämän toisen Still Lightini neulottua uusiksi. Kyllä kannatti: Nyt neuleen mittasuhteet sopivan paremmin minun ylleni. Taskujen korkeus on oikea, eikä helmaakaan ole liikaa. Vaan kovillehan se otti, alkaa jo neulomisesta mennä vähitellen maku. 

Tässä vielä vertailun vuoksi 1. yritelmä. Helmaa on ihan liikaa ja taskut roikkuvat kovin alhaalla. 

Jotain muutakin uutta on: kampaajan luona kävi klassisesti, ja hiukset lyhenivät radikaalisti. Jos tarkkoja ollaan, ne saa vielä kiinni. Avuksi tarvitaan vain useampi hiuspinni eikä "poninhännästä" voi puhuakaan,  ei edes pullasudista. Onneksi hiukset kasvavat takaisin, ja onneksi neuleenkin voi purkaa ja neuloa uusiksi, jos vain on tarpeeksi jäärä.

Sukkapyykkiä ja lankavertailuja

Minulta on joskus kysytty mitä ihmettä minä teen kaikilla näillä neuleilla? Lyhyt vastaus on, että käytän neuleitani joka päivä! 

Erityisesti talvella ovat ohuemmasta sukkalangasta neulotut sukat ihan ehdottomat työpäivän aikana sisä- ja ulkokengissä. Kotosalla taas on hauska tepastella koreissa silmää ilahduttavissa sukissa. Niin, ja nukkuessa täytyy tietenkin olla kylmissä jaloissa sukat.

 Jos pitäisin samaa sukkaparia koko päivän, saisin lattioiden liat myös sänkyyn saakka. Vaikka pidän samaa paria usemman kerran pesujen välillä, en kyllä käytä samaa paria koko päivää! 

8 paria kuivumassa, patterilla on vielä 2 paria.

Olen aika huoleton perussukkien kanssa. Villa-polyamidisekoitteiset nakkaan surutta 40 asteen pesuun kirjopyykin mukaan. Fabel, Zauberball, Kirjo- Pirkka, Sisu ja tietenkin Regian sukkalangat kestävät minun koneessani ihan mainiosti. Ongelmia vain syntyy, jos sukka pääsee livahtamaan kuivausrumpuun muun pyykin mukana. 

Keräsinkin pikku hiljaa käytössä olleita sukkia ja pesin ihan villapesussa useamman parin.

 Parhaiten kulutusta kestävät Regiat- nuo oikealla olevat raidalliset sukat. Ne on neulottu tiukkaan, 2,5mm puikoilla. 10 vuoden jälkeenkin ovat aivan upeassa kunnossa!

Sateenkaarisukat ovat Zauberballia, 2.25mm puikoilla varsin tiiviiksi pinnaksi neulotut, Pientä nukkaamista on, mutta kestävät pesun hienosti.
Pitkittäisraitaiset Fabel- sukat taasen ovat kärsineet konepesuista eniten. Arvaan, että syynä nukkaamiseen on suhteellisen löyhä neulepinta ainaoikealla. Sukka on hiukan venynyt ja nukkaa jonkin verran.
Oranssit ihanuus- sukat ovat Louhittaren luolan Väinämöisestä. Upea, tiukkakierteinen ja hehkuva lanka! Näillä kurpitsan värisillä sukilla on vain nautiskeltu kotona.

Fabelista ja Kirjo-pirkasta noin 2-2,5mm puikoilla neulotut sileät sukat myös ovat kestäneet mainiosti käytössä ja pesussa. Mutta Regian sukkalankojen voittanutta en ole vielä tavannut. Pesussa ja pidossa tapahtuvaa venähtämistä vastaan kannattaa varautua  neulomalla muutaman prosentin liian kapean ja lyhyen sukan (verrattuna todellisiin jalan mittoihin.)
 Toisaalta, kun on useampi pari sukkia, kulutus on tasaista. Silloin joukkoon mahtuu niitä ihanan pehmesitä laatukuiduista neulottujakin!

Edelisen postauksen turkoosi villatakki on vaiheessa. Sellaisessa vaiheessa, jossa raglania puuttuu enää puolet ja Prosessineulojaa kyllästyttää. Annoin itselleni luvan aloittaa hyvin pienen neuleen varastolangoista, jotta saisin vähän vaihtelua!

Sitkeää neulomista ja kevään tuntua ilmassa

 Pääsiäisenä paistoi aurinko ja ulkoiluilma oli mitä mainioin.  Jääpuikot katon reunalla, asvaltista paljastuvat läikät ja lintujen kiihtyvä laulu ovat juuri niitä ihania: kevään merkkejä!

Jotenkin vähän lipsahti pintaneuleen puolelle.. kun sitä neuleaikaakin oli. Tässä puikoilla ne samat Karismat, jotka purin eräästäkin tekeleestä. Tämä turkoosi ja vaalea harmaa, vihreästä nyt puhumattakaan inspiroivat kovasti.  Toivon että nyt malli ja lanka kohtaavat hyvin tuloksin! 

Ja Still light numero kaksi on jo toisessa taskussa saakka! Jaksoin purkaa neuletta aika lailla, sillä en tieten tahtoen aio neuloa tästä "ihan vaan kivaa kotineuletta". Tiedättehän, sellaista ei niin hyvää, mutta ihan pidettävää....jonka virheet kuitenkin pistävät silmään. En suoristanut lankaa kastelemalla, sillä Alpaca rentoutui aika lailla. Neulon taskupussia 30 sm supermini- pyöröillä. Vielä  tämä tasku ja pääsen kastelemaan ja pingottamaan neuleen.