Kesä kylmä, takki lämmin

Malli: Lopi Affection, Hélène Magnusson, The Icelandic knitter

Lanka: Istex Lett Lopi, kaarrokkeen pinkki on erikoisväri suoraan Islannista

Fiilis: Kiva takki, mutta… 

Olen aikaisemminkin tehnyt parhaani kehuakseni islantilaisen villalangan upeita ominaisuuksia. Kun on kosteaa ja tuulista, pitää isalannin villa neulojan sopivan lämpöisenä ja kuivana. Istuvan mallinen neule säilytää mukavasti kehon lähellä lämpöä, mutta tuulettuu polyesteri- fleecejä paremmin. 

Ainoa mutta tämän neuleen kanssa on sen reilu pituus. Voisi olla lyhyempikin, mutta koska neule on steekattu en aio muuttaa sitä enää. Ostin ohjeen ja langat suoraan Icelandic knitterin sivuilta keväällä, ja takki valmistuikin kai huhtikuussa. Poseerauskuvatkin on otettu silloin. 

Kaarrokkeen kuviointi on tribuutti Veera Välimäen Color Affection - huiville. Tämän ohjeen mukana tulee seikkaperäisesti suunniteltu koetilkun ohje. Tilkku neulotaan ohjeen langoilla ja sen avulla harjoitellaan niin lyhennettyjä kerroksia kuin steekkaustakin. Hieno idea! Vaikka et olisi koskaan aiemmin neulonut lyhennettyjä kerroksia tai steekannut, niin voit harjoitella. Ajatus on, että mallitilkusta tulisi pieni pussukka. Kurkkaa koetilkut Ravelrystä. 

Tätä mallia ja lankaa voin suositella varauksetta! Teille, jotka eivät perinteiseitä islantilaiskaarrokkeista pidä: tästä mallista löytyy kokoja melkein vauvasta vaariin. Mali on unisex ja suora, mutta ohje neuvoo tekemään naisten mallin kavennuksilla. Väriyhdistelmiä voi luova neuloja tehdä loputtomiin. Lett lopia ostaisin kuitenkin suoraan Islannista, vaikkapa Shopicelandic - sivujen kautta.

Tässä vielä kuva viime viikon maanantailta, lämmintä +12 ja kevyttä vesisadetta…Kovasti samanlainen kuin tulevan viikon sääennustus. Sainkin pellavaneuleeni kätevästi valmiiksi, mutta kyllä villa vain vie voiton. Takin selästä näkee, että se on napattu suoraan laatikosta. 

Neuleystävät

Olen viimeaikoina pohtinut neuleystävien merkitystä. Blogilla on suuri merkitys siinä, että en sohvan nurkassa neuloessani ole lainkaan yksin.  Blogini kautta olen hankkinut mahtavia neuleystäviä ja tullut tutuksi monen inspiroivan ja taitavan neulojan kanssa. Minulle kommentoijat ja lukijat ovat neuleystävä, joita en vielä ole tavannut livenä, virtuaalinen kanssakäyminen kun on ihan oikeaa. 

Silti, ihan erityisen ilahduttavaa on kuitenkin tavata oikeassa elämässä ja neuloa ja jutella … kaikesta maan ja taivaan välillä, mutta erityisesti neulomisesta. Tai vaikka neulepuikoista - niistäkin juttelen sopivassa seurassa vaikka tunnin putkeen eikä riitäkään!

Kiitos ja vilkutus sinne Oulun suuntaan, kortti tuli tänään perille ja saa minut hyräilemään "Mary had a little lamb, little lamb, its fleece was white as snow!"

Neuleystävät, niin tosielämän kuin virtuaalisetkin - ovat tärkeä ideoiden, oppimisen ja kokemuksien jakamisen vuoksi. Niin paljon olen oppinut kuunnellessa muiden taitavien tekijöiden neuvoja. Saanut ihan kädestä pitäen opastusta. Ja ilahtunut tutkiessani toisten taitavien tekijöiden väriyhdistelemiä ja neulemalleja. 

Olenpa saanut myös neuletartunnan - eli aloittanut samalaisen neuleen kuin toisetkin tutut. Loputulokset ovat kuitenkin aina hyvin yksilöllisen ja "oman" näköisiä. En pidä lainkaan pahana sitä, että ideat tarttuvat, sillä käsityön tekemisen into syttyy konkretian kautta. 

Itsehän innostuin raskaan kevään keskellä Molla Millsin Virkkuri 2 - kirjasta, jo ennen kuin kirja oli ilmestynytkään. Tilasin kirjan, mutta erinäisten mutkien kautta päädyin ostamaan se kirjakaupasta, ja samalla reissulla piti heti hakea lankaa edes johonkiin projektiin. Näin tein, mutta tämä optinen virkkausprojekti jäi telakalle muissa myllerryksissä. 

Onnistuin kuitenkin hehkutuksellani ehkä tartuttamaan toisen neulojan, joka ehti tehdä kirjasta 

vaikka mitä hienoa. Sillä välin tämä virkkaus vain odotteli aikaansa. Nyt on minun vuoroni innostua Soilen valmiista töistä, ja totta puhuen materiaalit vain odottavat tekijäänsä… 

Postikusti polki minulle perille uuden kirjan, Botanical Knits 2. Kirjan mukana tuli kauniisti åainettu ylimääräinen ohje ja söpö tiheysmittari. Ostin kirjan aikanaan harkinnan jälkeen sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Onko se rahan ja tilan tuhlaamista tilata kirja? Kun iPadilla ja kännykässä voi hyvin tallentaa saman tiedon?

On ja ei ole. Nautin kauniin kirjan katselemisesta. Neulon todennäköisesti useamman mallin tästä kirjasta. Sähköinen kirja on hieno apu ja "varmuuskopio" paperiselle. Paperinen on taas varmuuskopio sähköiselle. Onneksi opus on ohut ja mahtuu muuton jälkeenkin supistettuun kirjahyllyyn.

Lukijani, olet sitä joskus saanut "neuletartunnan" toiselta neulojalta? Mikä malli oli kyseessä?

Takaisin puikoissa

Hei lukijani!

Siitä on ollut pitkä aika kun viimeksi postasin. Toivottavasti sinulla menee mukavasti ja neulominen innostaa? Tämä kevät 2014 on ollut varsin työntäyteistä ja kuormittava aikaa minulle, eikä energiaa, innostusta tai jaksamista bloggaamiseen ole ollut. Tuntuu että olen käynyt läpi aika mankelin, vaikka eihän töiden loppumisessa, muuton järjestelyissä ja asuinpaikkakunnan vaihtamisessa sinänsä ole mitään erikoista. Kovasti ne vain vaativat sitä energiaa, jota normaalisti käyttäisi luovaan toimintaan.

Mutta nyt - Prosessineuloja on takaisin puikoissa. Haluan blogata ja ideoita riittää. En ala tässä esittelemään kevään aikana syntyneitä tai keskeneräisiä projektejani, niiden aika on myöhemmin.

Toistaiseksi saa riittää kuva siitä mitä neulon juuri nyt - Heidi Kirrmaierin Chance of Showers- takkia pellevasekoitteesta. Lanka on uusi tuttavuus Kauhavan Kangas-aitasta, Alize Lino, 75% pellevaa, 25% viskoosia. Metrejä on 50g kerässä 170, joten lanka on fingering - vahvuista.

Voit uskoa, hyvä lukija, että neulominen huvittaa taas! Palataan taas pian uusin kuulumisin.

Prosessineuloja Mari