Minimalistinen neuletakki

Malli: Minimalist Cardigan, Interweave Knits Syksy 2007
Koko: 35"
Lanka: Gjestal Janne, väri 434. Menekki 470g
Puikot: 4.5mm pyörö

Aika monet asiat tässä neuleessa ovat minimalistisiä. Ajatustyön määrä oli hyvin pieni: ohje oli taas kerran yksityiskohtainen ja selkeä. Neuleen muotoilu ja viimeistely olivat kerrassaan vähäisiä. Yksi ja sama puikko käytössä koko ajan. Ei hankalia pintakuvioita. Suorastaan olemattomat kiinnitykset. Ainoa asia, joka ei ole ihan vähäinen on mielihyvä. Tämä neule pääsee kovaan käyttöön työpaikalla ensi talvena!

Vertailua varten kannattaa katsoa Pujoliivistä löytyvä versio tästä takista. Minä aion pitää takkiani auki ja koska muutenkin vedän hihoja ylös, tein hihani 3/4 pituisiksi. Tämä malli on yksinkertaisuudessaan on todella kaunis ja monikäyttöinen. Minusta ainakin olisi hauska nähdä useampikin neuloja tämä päällään - sen verran hyvä fiilis tästä tulee!

Syksyn lehdet ovat täällä!

Tänään soitettiin Ärrältä - varaamani Vogue Knitting oli tullut! Ja onhan se hieno numero... Kyllä sykähdytti nähdä Tikrun nimi ja Vihervaara lehdessä. Hyvä Suomi!
Muuten innostuin kovasti kauniista lapasista ja ihanista palmikkoneuletakeista. Siis Veronik Averyn, Elsebeth Lavoldin, Martin Storeyn ja Norah Gugahnin palmikkoneuleet samassa lehdessä? Tähän pystyy vain Vogue Knitting.

Eilen posti toi syksyn Interweave Knitsin numeron. Sekin oli taattua IK-laatua: erittäin käyttökelpoisia ja kauniita neuleita täynnä. Erityisesti Sidelines top jäi mieleen. Artikkeli Kate Gilbertistä oli tosi mielenkiintoinen, kuka nyt ei haluaisi tutustua mm. Clapotiksen ja Sunrise Circle Jacketin suunnittelijaan?

Nyt on vain olo vähän kuin lapsena karkkipävän jälkeen. Ei makeaa mahan täydeltä, muuten tulee vielä neuleähky...

Värjäyskokeilu

Tiedättekö mikä saa minut aivan mykäksi kunnioituksesta? Neuloja, joka värjää ja kehrää itse langat perinneneuleisiinsa. Ravelryn ja blogien kautta olen heitäkin löytännyt.
Haluaisin oppia lisää ja kehittyä paitsi eri neuletekniikojen käytössä, ja myös itse materiaalin muokkauksessa. Eli oppia värjäämään minäkin, edes jotain pientä! Kehräämistä olen pikkutyttönä kokeillut mummon rukilla. ( Mummolta saisin varmasti välineet lainaan, mutta tässä ajattelen: ei kaikkea hyvää kerralla. Ehdin kyllä opiskelemaan kehräämistä myöhemminkin.)

Olen toki nähnyt kasvi-ja koolaid-värjättyjä lankoja blogeissa tai lukenut kuinka joku huolettomasti Dylon-napilla värjää Nallesta itselleen mieluisat langat. Hiukan harvemassa huomaan juttuja valmiin neuleen värjäämisestä. Tätä kokeilin kuitenkin.
Koekaniinina oli 3 vuotta vanha Senja -kietaisutakki.

Yläkuvasta näette, että Novitan Butterfly otti kauniisti väriä. Käytössä oli Dylon 40 asteen koneväri. Alakuvan surullisen haalea väri parani huomattavasti. Mutta tasan ei käy onnen lahjat: viskoosisekoite kutistui sen verran, että hihat ja hartiat soivat, kun ihanan vihreän neuleen saa ylleen. Sain siis vastauksen kysymykseeni - miksi värjätään langat, eikä valmista työtä :D
P.S. minulla on muuten toinenkin Senja vaalean sinisestä Butterflystä, sekä yhden Nallesta neulotun ehdin jo lahjoittaa eteenpäin. Senja on siis varsin kiva malli! Ainoa varoituksen sanani koskee käsivarsia: tee vähän väljemmät, jos sinulla on "ruista hihassa"

Syksyn harmaat

Malli: Refined Aran Cardigan, Pam Allen, Interweave Knits talvi 2007
Lanka: Novita Nalle, noin 500g
Koko: 34", puikot 3mm

Tätä neuloessani mielessä pyöri yksi sana: pappatakki. Ohje oli taas kerran pilkuntarkka ja mallissa on viehkoja yksityiskohtia: taskut, satulaolkapää, kauniisti kiertyvät palmikot...
Harmaa väri ja perinteinen tyyli sen tekivät. Jälkiviisaana sanon, että olisi kannattanut neuloa se seuraava koko, sillä kuten alakuvasta näette, nappilista vetää ikävästi. Olisi myös kannattanut miettiä kaulus uusiksi. Näin kapea huivikaulus ei suostu pysymään nätisti paikallaan. Silti tykkään pikkupalmikosta ja harmaudesta!

Lukijat, mitä minun pitäisi tälle takille tehdä? (tai mitä pidätte todennäköisimpänä ratkaisuna)

Vaihtoehto 1: Ompelen kauluksen kiinni takkiin, pysyypähän paikallaan!
Vaihtoehto 2: Puran ja silmukoin kauluksen niskasauman uudelleen ja pidän tätä V-aukkoisena. ( Annan periksi kaulukselle)
Vaihtoehto 3: Sullon mokoman nurkkaan häpeämään ennen kuin yritän vaihtoehtoja 1 tai 2.

P.S. Tämä malli on muuten erinomainen pitkäkätiselle ja hoikalle vintagetakkien ystävälle.

Lankaihanuuksia ja VK

Titityyn sukkaklubin yllätysväri nro1, Fleece Artistin Moss tuli maakuntakierroksen aikana kotiin. Olen todella tyytyväinen, kun sain kauniin väristä lankaa, jota en ihan kylmiltään itse lähtisi ostamaan. Lanka on ihanaisen pehmeää ja koska sitä on 325m/100g, joudun etsimään sopivaa mallia tarkkaan. Nykyään monet kivat sukkaohjeet alkavat olla tehty 400m/100g - vahvuisesta langasta ja kuluttavat vielä enemmän kuin yhden vyyhdin. Onneksi on mistä valita!

Harmia tuottaa syksyn VK. Maanantaina Turun Akateemisessa ystävällinen myyjä kertoi lehteä päässeen hyllyyn vain noin 3 kpl. Kaikki olivat tietenkin lopussa. Tampereen Akateemisella sama tarina. Kävin sitten varaamassa lehden paikallisella R-kioskilla. Myyjä soitti Lehtipisteeseen ja kysyi puhelimessa " Mitä minä kerron asiakkaalle?" No, sen että lehteä on saatavissa kustantajalta eikä tarkasta ilmestymispäivästä ole tietoa.
Grr... Veronik Averyn ihana Old Penny Cardigan on niin minua varten. Samoin, lankaa on jo kannen lapasiin. Puhumattakaan siitä miten upea on eräskin suomalainen neule samaisessa lehdessä...

Kaksin sukka kaunihimpi

Malli: Seaweed Socks, wendyknits.net
Lanka: Lana Grossa Meilenweit cotton terra, 80g
Puikot: 2.25mm

Eikö vain? Yksinäinen sukka vain harhailee ja muistuttaa neulojaa innostuksen loppumisesta. Toisaalta, jännittävä sukkamalli saa kokeilemaan pariinkin kertaan uutta. Voin kertoa että minun ei tarvitse aloittaa golfin pelaamista itsehillinnän kasvattamiseksi - on tarpeeksi "kasvattavaa" oppia uusi sukan kantapää.
Malli Seaweed socks-muunnelma, wendyknits.net pohjalta
Lanka: Regia Kaffe Fassett Design collecrion, Landscape Fire 4259
Puikot: 2mm

Molemmat sukkaparit on neulottu Wendy Knits.net Seaweed socks-ohjeella. Tässä mallissa on varsin kasvattava kantapää, kannattaa tutustua! Alemmissa sukissa jätin pitsikuvion pois ja pidin saman silmukkamäärän. Pienemmät puikot tiukensivat tarpeeksi kokoa ja tuloksena on hyvin istuvat sileät sukat.

Yksi lempi-inhokkejani on raidallisen sukkalangan epätasainen käytös. Tällä mallilla sain kuin sainkin identtiset sukat: Aloitus on kärjestä nk. 8- luonnilla, lisäsin pohkeeseen muutaman silmukan tilaa antamaan. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt Regian langasta: molemmat kerät aloittivat raidoituksen samasta kohdasta ja myös päättyivät samoin! Ei siis pelkoa eriparisista sukista joissa raidat loikkivat miten kuten.