Siihen olen tyytyväinen, että sain ommeltua valkoisen taitteen varan niin nätisti kiinni, että sitä ei näy oikealta puolelta, ja nurjallakin valkoinen ompeluun käytetyy lanka sulautuu kaistaleen väriin. Minäkö perfektionisti? No, joissain asioissa kyllä.
Sarjasssamme Neulominen, extremeharrastus ompelemme tänään ensimmäistä kertaa Lett-lopista 1 silmukan steekkiä kiinni ompelukoneella. Pisto oli suora ja pituus 1,5mm. Ompelin mustalla, sillä halusin nähdä mihin kohtaan ommel osuu.
Ja ihmeiden ihme - ihan nätti tästä tuli. Sitten osa 2: leikkaamme auki ja toivomme koko sydämestämme että ommel pitää reunan kiinni.
Pitihän se. Poimin silmukat ja neuloin kaitaleet. Ikävä kyllä ompeluhommat eivät pääty tähän.Nyt pitäisi päättää, ompelenko valkoisen ripsinauhan peittämään tuon "leikkaussauman" ja sitten nepparit siihen kiinni. Vai osaanko elää risureunan kanssa, ja ompelen nepparit suoraan tähän neulelistaan kiinni?
Komentteja ja kokemuksia otetaan vastaan. Brynja nimittäin on kuivumassa pesun jäljiltä.
4 kommenttia:
Sori, ei apua täältä suunnasta. Ihan hirveetä tuo steekkaus, vaikka täältä asti kattoo.:)
Se pitää heti kertoa että tämä lanka on todella "karvaista" ja tarttuu hanakasti itseensä kiinni. Vastaavan paksuinen superwash - muovisekoitelanka ( vrt. Isoveli) olisi aidosti karvat pystyyn nostattava ajatus. Mutta ne nepparit... Ei houkuta ommella käsin niitä nauhoja + neppareiden molemmat puolet; napeilla olisi ollut vain yksi kiinnitettävä.
Minä laittaisin ihan varoiksi ripsi-tai muun nauhan tukemaan reunaa, nepparien aukominen kun kuitenkin aina venyttää neuletta niin ei olisi ainakaan pelkoa että neule alkaa purkaantumaan :)
Kiitos Sipi, sitä varten alkuperäisessä olikin se nauha sitten. Luulen että kallistun vetskarin puoleen kuitenkin. Ompeluhommat jatkuvat siis...
Lähetä kommentti