Ohjeista ja neulomisesta

Kuvassa Debbie Blissin Donegal Tweed Aran, josta tulee valmiina suosittu Sunrise Circle Jacket.
Olen viime aikoina neulonut 3 neuletta peräkkäin Interweave Knitsin ohjeilla. Olen aiemminkin ihmetellyt miksi minun on niin vaikeaa neuloa englanninkielisistä ohjeista. Varsinkin kun IKn ohjeet ovat silmukantarkkoja esityksiä siitä, miten rakennetaan ohjeen mukainen neule. Englannin kielestä minulla on yliopistotutkinto ja käytän sitä työkseni, joten kyse EI voi olla siitä, että englanti olisi minulle vaikea vieras kieli. Silti jotenkin neulominen ja ohjeesta lukeminen eivät minulla aina toimi saumattomasti yhdessä.

Luulen löytäneeni vastauksen Betty Edwardsin piirtämisen oppikirjasta. Minulle neulominen on nk. oikean aivopuoliskon toimintaa: jotain, jota tehdään käsillä ja silmillä, ei vasemman aivopuoliskon hallitsemilla sanoilla. Siksi minua häiritsevät pitkät tekstisepustukset ja lukemattomat rivit tekstiä. Joudun vaihtamaan tekemisen puolelta lukemisen puollelle, eikä se aina onnistu hyvin.

In the top picture is some Debbie Bliss Donegal Aran Tweed, which will become Sunrise Circle Jacket, if my luck holds.
Even an old dog can learn new things about knitting: I have had a hard time following a pattern which has a high level of written detail. I am a proficient reader and writer, and also a prolific knitter. Why do I keep having such a had time? I found the answer in Betty Edward's "New drawing on the right side of the brain". Apparently, knitting for me is a right-brain activity: my hands and my eyes are involved, not my wordy left brain. As I focus on lines and lines of text, I find it hard to switch between these two modes. At least that's what I think.

Nyt lukijat saattavat nauraa: Sunrise Circle jacket on kaaviokuvaa lukuunottamatta tekstirivi toisensa jälkeen etenevä ohje. Neljäs sellainnen peräkkäin. Olen kuitenkin itseäni ovelampi ja aloitin alla näkyvän neuleen. Sitä on helppo tikutella vain vähän kaavioon vilkaisten. Fiksua, eikös? Tekstiäkin tässä IKn ohjeessa on vain nimeksi.

Dear readers may laugh now: the Circle jacket pattern is literally line after line of writing. To soothe myself with some nice, simple visual knitting I've begun the Trellis Scarf. Miles and miles of knitting... from charts.

Kaksin aina kaunihimpi

Malli: Henley Perfeced, IK talven numerosta
Lanka: Novita Wool, menekki noin 370g
Puikot: 3,5mm

Aivan erinomaisen kaunis malli! Heti alkoi tehdä mieli samaa valkoisena. Ohje on varsin perusteellinen ja helppo neuloa, mikäli sitä jaksaa seurata. Viimeistelyyn kannattaa varautua henkisesti, sillä ommeltavissa käänteissä ja kauluksessa nappilistojen kera on jonkin verran tekemistä. Olisin voinut hyvin tehdä pienemmän koon. Hihansuita pienensin noin 10 silmukan verran, sillä en pidä valtavista hihoista.

I'm very happy with this - I may knit one in white and soon!. Sewing and finishing the final product took some time. Obviously I overestimate my size: this would look better if it were tighter.



Kuvassa Union Square Market Pullover, malli on kirjasta Best of Interweave Knits.
Lanka Garnstudio Drops Alpaca, menekki oli huomattavasti vähäisempi kuin kirjassa. Kontrastiväriä tarvittiin vain yksi kerä ja pääväriäkin jäi yksi yli. Ja lopulta nappiongelmakin ratkesi: Paikallinen Eurokangas hoiti homman. Lopulta en ommellut hartioille pikkunappeja, ompelin vain kappaleet yhteen mahdollisimman huomaamattomasti taitteelta. Eteen löytyi juuri sopiva nappi. Olen pitänyt tätä jonkin verran: lepattavat hihansuut ovat pikkuisen erikoiset. Ihanan lämmin ja kevyt tästä tuli. Luulen, että tämä ei jää viimeiseksi alpakkapuserokseni eikä myöskään viimeiseksi toteutukseksi tästä mallista.

This is my first alpaca knit and my first Union Square Market Pullover. I have a feeling I will use both again sometime as they are extremely pleasant! I did not use buttons on the shoulders, just some careful whipstitching. The sleeves are 10 stitches narrower, but still a bit floppy to my taste. I love wearing this for the deep color and lightweight warmth.

Neuloja ja epäonnistuminen

Tästä se lähti. Viime kesänä hullaannuin kirjaan Sticka romantiskt och kvinniligt. Kirja lähti heti kotiin, siitä huolimatta että kieli on ruotsi ja että en koskaan ollut kuullutkaan siinä käytetyistä langoista. Ihastus kasvoi, ja tongin netissä pitkän ja hartaasti löytääkseni juuri oikeat langat. Hullaantumiseni asteesta kertokoon se, että minun piti saada alkuperäiset langat, vaikka tilaamalla ne Göteborgista asti olemattoman heikolla ruotsin kielläni. Kuvan neuleesta tulisi ihana, lämmin pusero kylmiin iltoihin, ajattelin.

Langat tulivat ja eikös ollakkaan, pian oli tämä malli puikoilla. Se oli valtavan nopeatekoinen suurilla puikoilla. Ehkäpä vauhtisopeus hiljensi järkeni äänen, enkä osannut pysähtyä miettimään, millaisa jälkeä tulee hyvin ohuesta mohairista ja paksusta villalangasta. Että alaresori olisi voinut olla pidempi ja hihansuut lyhyemmät. Ehei. Neuloin menemään ja uskoin lopun asti, että kokoon kasattuna kaikki muuttuisi hyväksi. ( Olen näet jääräpäinen optimisti, kaiken muun lisäksi.)

A cautionary tale of a knitter's folly: I fell in love with the pattern above: searched everywhere for the right yarns, knitted in a frenzy.I knit way too fast to notice that there were problems. Too fast to consult my better judgement and to modify the design. And I'm stubborn: I really thought it would be OK once I'd sewn it all up. It was not meant to be: below you see my results.

Ja tässä tulos



Iso. Muodoton. Pitkä yhdestä kohdasta ja lyhyt toisesta. Ei kiva. En vaan ole malttanut heittää sitä pois - olen tosiaankin sitkeä. Yritän uskotella itselleni, että tarpeeksi pitkään marinoimalla kaapin syövereissä tästä kuorituisi vielä ihan kiva. Ehkä vuoden päästä?

Knitter, beware of the love. Sometimes it is not the real thing, but all in your head. I keep hoping that if I hang on to this for long enough, it'll magically transform inot a nice sweater.

Kovin keskeneräistä

Henley1
Originally uploaded by mariknits

Olisipa ollut kiva saada USMP valmiiksi asti. Mutta kesken on.
Uusi projektini on Henley perfected talven Interweave knitsistä. Tämä suorastaan lentää puikoilla, silä 3,5 mm puikot tuntuvat valtavan isoilta. Malli on mitä mainioin, ohje selkeä ja pitsikuviona tuttu candlelight pattern. Koetin valokuvassa erilaista sommittelua, jotan se on ihan tarkoituksella tuollainen :D

I would have loved to have finished the USMP by now... My current project takes the edge off the disppointment somewhat. It's Henley perfected from Winter IK, what a great pattern and so easy to knit!

Olen miettinyt paljon omia kauneusihanteitani blogin pitämisen suhteen. Haluaisin ennen kaikkea tehdä kauniita töitä. Sen lisäksi haluaisin kuvata ne kauniisti. Kuitenkin joka kerta blogatessani tuskailen valokuvien kanssa ja mietin, miksi asetan itselleni paineita näyttää vain sitä kaunista ja onnistunutta.

I have high hopes for my blog: I'd love to create beautiful and well finished knits, and to photograph them well. It's just not that easy, and I struggle to learn more about photography! Sometimes I wonder why I stress so much about only showing beautiful and succesful knitting.

Neulominen on aika ihme juttu, loppujen lopuksi: ota kaksi puikkoa ja lankaa ja luo tyhjästä sekä vaatekappale muotoiluineen että sen materiaalina toimiva neulos. Ihmekös se, että virheitä sattuu. Ja neulojaan sattuu: näin kovasti tehdoin tehdä kaunista ja käytännöllistä, mutta pieleen meni. Olenkin miettinyt esitteleväni myös viime vuoden aikan syntyneitä mörvelöitäni, ihan rehellisyyden nimissä. Minä ainakaan en aina tee kaunista, ja pettymyksen puuskassa jätän sitten mokoman tekeleen jäähylle.

All in all, knitting is a mystery: take two needles, some yarn and go ahead to create a piece of clothing with shaping, and in the meantime also the fabric. No wonder mistakes happen. And they sting: the knitter is upset at failing to create that beautiful piece. I've been toying with the idea of blogging about my misshapen and unsuccesful knits from the past year, just for honesty's sake.

Oppia ikä kaikki

USMP4
Originally uploaded by mariknits

Nimittäin nyt osaan tehdä sekä oikealle että vasemmalle päin "nojaavan" lisäyksen. Tämä kaunis kaulus tehdään tasaisin välein lisäämällä, kuten toivoakseni kuvasta näkyy. Laitoin vartalo-osan pingottumaan, hihoja neulon vielä.

Toinen kiehtova asia tässä puserossa ovat siistit reunat: tumman vihreällä neulottu reunus päätellään "itseensä" kiinni, jolloin ei haittaa, vaikka nurja puoli näkyykin kauluksen alta. Nyt voisin varmasti alkaa jännittämään tähän neuleeseen sopivia nappeja: molemmille olille ja erityisesti keskelle, tuohon kauluksen kärkeen pitäisi löytää juuri sopivat napit. Voi siis hyvin olla, että tätä puseroa ette koskaan näe valmiina...Minulla on tunnetusti huono nappikarma.

Olin tänään ensimmäistä kertaa Seinäjoen neuletapaamisessa Framessa - oli aivan mahtavaa nähdä neulojia. Toivottavasti pääsen uudemmankin kerran näihin tapaamisiin, sillä nyt jouduin lähtemään aivan liian pian!


What I like about knitting is that there seems always to be something new to learn: With the Union Square Market Pullover I've learned to make right- or left leaning increases. More importantly, now I care enough about this: the increases are literally front and center! Another great thing I love about this swater are the neat finishes on the edges: the dark green is doubled over and cast off on itself ( picked up purl bumps and knit 2 tog). My only concern about finishing this is the fact that the button selection in my home town is rather minimal. I have bad button karma to begin with, so we'll see if this ever gets finished. Well, one and a half sleeves to go with the knitting. The body is blocking in the picture.

Väripilkku ja bambu

USMP3
Originally uploaded by mariknits

Tässä on tulossa Union Square Market Pullover kirjasta Best of Interweave Knits - löytyy myös IK syksyn 2005 numerosta. Lankana on Drops Alpaca. Väri on tumma turkoosi 2919, kontrastivärinä turkoosinkirjava vihreä 7815. Tilasin langat Tapion kaupasta värikartan peruteella. Ensireaktioni oli "voi ei". Hetken katseltuani värit alkoivatkin kaunistua kummasti. Turkoosi muistuttaa minua äitini tekemästä turkoosista paitapuserosta - pyysin väriä silloin itse, ja paita oli rakas silloin teini-ikäisenä. Toivottavasti tästä tulee edes puoliksi yhtä mieluinen.



Tavoistani poiketen puikkoina ovat bambuiset Addit- alpakka on pikkuisen liukasta ihan alumiinillä, kuten huomasin jouluksi pipoa neuloessani. Muuten suosin ihan rehellisiä tavispuikkoja, alumiinia vain. Ne ovat varsin kelvolliset ja kohtuullisen nopsat neuloa - edellisenä kesänä neuloin shetlantilaisen pitsishaalin Prymin puikoilla! Jonkin toisen käteen sopivat paremmin kovin terävät, nk. pitsiaddit. En ole niitä vielä kokeillut, kun ei ole ollut tarvetta. Nämäkin bambupuikot ovat marinoituneet kaapissani ainakin 4 vuotta, hyvä vain että niille tuli käyttöä.

Blogeissa kiertäessäni olen huomannut, että bambu puikoissa ja alpakka silmukoina ovat ihan vastustamaton yhdistelmä monelle neulojalle - taidan olla vähän erillainen nuori, sillä tämä on ensiyritelmäni. Lanka on miellyttävää neuloa, mutta korostaa virheitä armotta. Halkeilevat silmukat ja väärin neulotut todellakin jäävät esiin, joten tarkkana pitää olla!

This beautiful turqoise color reminds me of a favourite shirt my mother made me when I was quite young - If I should love this pullover half as much, I'd be well off!. At first the contrast color spooked me, but now I see they work really well together. I'm using bamboo needels, which is very unusual for me. I've had this pair of Addis stashed for at least 4 years now. I like aluminum needles and have knitted shetland lace from Sharon Miller on a regular pair of Pryms. I find it a little amusing that I've only just now begun working on bamboo needles and with alpaca yarn, whereas I've seen them used and favured in so many Finnish knitting blogs. I guess I just am a little slow to adopt trends :) The yarn is nice enough to knit with, but does not forgive irregularities in stockinette, so I'm watching my knitting closely.

Colette on valmis!

Colette final2
Originally uploaded by mariknits

Toissapäivänä kastelin koko tekeleen ja pingotin sen mittoihinsa kuivumaan. Kirjoneule "rentoutui" mukavasti ja pinnasta tuli kivan sileä. Eilen illalla tein viimeistelytöitä kuin viimeistä päivää:
neuloin kaulusta ja nappilistoja- hitaasti.
Päättelin langanpäät - ripeästi.
Ompelin silmukoita jäljitellen kainalon silmukat yhteen- erittäin hitaasti ja koko ajan ohjetta seuraten. Ja manasin reippaasti, sillä Tampereelta ostamani napit olivat kadonneet. Korvaavat löytyivät onneksi omasta takaa.

It's finished! After wet-blocking and drying, I knit the collar and the plackets. Process was slow, propably slowed by my anxiety to finish already.There were surprisingly few ends to weave in, and I found 2 nice buttons from my stash. Grafting the underarm stitches is not my forte, but I'm reasomanbly happy with the result.

Olen todella iloinen ja helpottunut, nyt kun pusero on valmis. Siinä oli sopivasti uutta ja toisaalta tarpeeksi paljon vanhaa, joten tätä oli joka tapauksessa hauska neuloa. Valmis pusero ei ole niin lämmin kuin olettaisi kaksinkertaisesta Floricasta neulottuna. Uskon, että Colettea tullaan pitämään vielä pitkään!
I'm really happy with the finished sweater. just a nice balance of old and something new for me to learn, enough to keep me entertained while knitting! This is not very hot to wear, but should be just right for Finnish winters. I think I will be wearing this every winter for many years to come!

Jostain syystä edelliseen postaukseeni lisäämäni kommentti on hävinnyt, joten Liisi Pupunen, en ole Blogilistalla tavattavissa. Nasti, odotan malttamattomana, että näemme sinun versiosi Colettesta valmiina :D