Korallipuutarhassa

Hyvät lukijat, olen vihdoin pyyhkinyt matkan pölyt pois ja on jo korkea aika päivittää blogia! 

Edellisessä postauksessa mainittu Dropsin syksy/ talvimallisto 2012 on jo julkaistu netissä, ohjeet tulevat sitten kun tulevat. (Ovela käy vakoilemassa langanmenekit ja muut tiedot ensiksi norjan kielellä, käännöstä odotellessa. )  

Blogipaussin syynä on ollut perinteinen kesälomamatka. Tällä kerralla matkalla näkyi mm. pyramideja, Sfinksi ja paljolti autiomaata. Lämmintäkin piisasi sen +38 astetta varjossa, auringossa yli + 50 astetta. 

Kaikkein vahvimmat elämykset Prosessineulojalle eivät antaneet sinänsä erittäin mielenkiintoiset muumiot tai huikea käsityötaito, jota museoissa näkyi. Oli todella upeaa nähdä näin ehjää ja elinvoimaista meriluontoa kuin Punaisella merellä. Maailman meret ovat suuremmassa vaarassa kuin museoidut esineet ja kivirakennukset.  Tunnen olevani etuoikeutettu, kun pääsin näkemään tätä luontoa itse. Ikävä kyllä nämä valokuvat eivät tee oikeutta paikan kauneudelle, mutta jotain ideaa niistä kyllä saa. 

Punaisenmeren vuokkokala, Red Sea anemonefish. 

Nämä vuokkokalat olivat silmiinpistäviä - toinen kala näkyi varsin pitkälle, se ui noin 30cm pesän yläpuolella ja tuli reippaasti hätistelemään tunkeilijoita. Näkemäni merivuokot olivat erillaisia kuin Thaimaassa, mutta hyvin näyttivät kalat vihtyvän. Nämä vuokkokalat olivat varsinaisia lahnoja, silä niillä on kokoa arviolta 10-12 cm. ( Verrattuna pienempiin tovereihinsa esim. Thaimaassa, pituus noin 6 cm) 

 Blue-spotted ribbontail stingray, lat. Taeniura lymma.

Tämän sinitäpläisen piikkirauskun näimme ruokailemassa, rauskun suu on sen alapuolella. Siinä se selväsi rouskutti jotain rikki hyvän aikaa, jopa minä ehdin napata useita kuvia.  Vaikka nämä rauskut ovat kai aika yleisiä, ei niitä silti usein näe - mokomat kun osaavat kaivaa itsensä kampelan lailla hiekkaan. 

Niin. Delfiinejä, kaksi kertaa saman sukelluksen aikana.

Uskomaton onnenpotku...

Nämä delfiinit eivät ole kesyjä, eivätkä varsinaisesti hae kontaktia. Turha siis houkutella silakka kädessä! Vaikka nämä delfiinit ovat villejä, eivät ne kuitenkaan täysin karta ihmisiä. Molemmat pikaiset kohtaamiset tapahtuivat noin 12-17 m syvyydessä riutan reunalla. Paikalla onkin osuva lempinimi, Dolphin House. 

Masked Butterflyfish, "naamioperhoskala" ( oma käännökseni)

Tässä iso kala lepää pienen korallin alapuolella. Kokoa täyskasvuisella kalalla on reilut 20 cm. Aika usein näitä näkyi liikkeellä kahdestaan, kirkkaan värin vuoksi vähän hitaampikin huomaa! 

Niin, mikäs ötökkä se tässä piileksii? Vastaa kommentteihin. 

Korallieliöstö oli upeassa kunnossa: asiaa vähän tunteva bongaa helposti kymmeniä eri lajeja, jotka ovat hyvinkasvaneita, kauniin muotoisia ja värisiä. Tämä on vain pikkuinen korallinyppylä - olisittepa näheneet ne riutat! Korallien kauneus on niiden toinen toistaan mielenkiintoisimmissa muodoissa ja väreissä, osa on kovaa, osa pehmeää. Ja kaikki täynnä elämää, niin korallin kuin siitä riippuvaisten eliöiden muodossa. 

Royal angelfish, ( yhdenlainen keisarikala) syömäpuuhissa. Näitä huikean värisiä fisuja näkyi usein. 

Siinäpä nämä tämänkertaiset. Jälleen kerran kävi niin, että sukellusaluksen kannella seistessä ( ja sukeltaessa)sekä auringon näännyttämänä eivät käsityöt todellakaan tulleet mieleen. Minulla on kuitenkin esitellä teille ihan valmiskin uusi neule, Prosessineuloja palaa  siis pian varsinaisen aiheen äärelle. Erinomaisen mukavaa keskikesän juhlaa kaikille lukijolleni!